tiistai 13. joulukuuta 2011

Ihan oikea (vahti)poika

Tässä yhtenä iltana Oliver todisti sen minkä me kaikki jo tiesimme, mutta olimme siitä vain leikkiä laskeneet.

Luin tenttiin omassa huoneessani täällä maalla. Mumma katsoi tapansa mukaan Kaunareita televisiosta. Yllättäen kuulin Oliverin haukkuen sännäten ovelle, niinkuin sillä aina on tapana. Se ei kumminkaan ovelle päästyään lopettanutkaan hälytyshaukkuaan. Lähdin tarkistamaan tilannetta.

Ovi meni kiinni ja Oliver haukkui vimmatusti. Sitten oveen koputettiin ulkopuolelta. Ajattelin siellä olevan taas joku mumman ystävä, joka pelkää Oliverin karkaavan jos hän oven avaa. Nostin Oliverin syliini ja avasin oven. Sisään änkesi huonoa englantia sönköttävä kaupustelija, joka tunki käteeni korttia sairaasta veljestään ja pussillista 15e/kpl maksavia olkipukkeja. Siinä minä sitten seisoin haukkuva koira kainalossa ja pukkipussi kädessä mumman saapuessa ovelle. Hipsin äkkiä pois paikalta ja jätin kaupustelijan mumman huoleksi.

Jälkeen päin mietin, kuinka jokaisella maalla asuvalla vanhuksella pitäisi olla vahti talossa. Tiedä tuossakaan tapauksessa olisiko mumma edes kuullut, kun kaupustelija tuli sisään ilman Oliveria. Pidimme Oliverin kanssa mummalla pitkän puhuttelun oven lukossa pitämisestä. Ja meidän pikku vahtimme sai muutaman makkaran palasen hyvin tehdystä työstä.

Oliver on hyvin omaksunut uuden roolinsa

PS. Paljon tervetuloa kahdelle uudelle lukijallemme! n__n

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit! :)