Pöytätreenausta

En ole oikein koskaan ollut ns. näyttelyihminen. Oliverin kanssa niissä ollaan pyöritty lähinnä mielenkiinnon takia. En kuitenkaan vielä ole ehtinyt/tiennyt käydä pentuluokassa, joten se on nyt erityisesti alkanut houkuttaa kun Kasper kotiutui. Muutamia näyttelyitä, johon Kasper pentuluokkaan pääsisi ollaan katsottu. Niistä ensimmäinen olisikin sitten heti Pääerikoisnäyttely shelteille 16.elokuuta Tampereella. Onhan sinnekin matkansa, mutta siellä näkisi varmasti monia tuttuja, sekä Kasperin kasvattajan.

Kävinpä sitten alkuviikosta ostamassa pöydälle jarrumaton ja nyt olemme treenanneet pöytäkäytöstä. Mielessäni ajattelin, että pöytä on varmasti vähän jännempi juttu myös niin rohkealle pennulle kuin Kasperille, mutta taas sain myöntää olevani väärässä. Pikkumies ei ollut moksiskaan ja ei mennyt kauaa kun se ymmärsi kuinka helpolla nakkia saa! 

Tänään lisäsin soppaan myös näyttelyhihnan, tutkimisen ja vähän liikkeitä. Hienosti Kasper antoi näyttää hampaat ja Jessen kämpliä noin muutenkin. Vaikka tuollainen vieteri se onkin, niin mahtavasti se keskittyy silloin kun pitää keskittyä! Seisottaminen maassa meinaa mennä vielä kokoajan istumiseksi, mutta eiköhän me saada sekin kuntoon. Onhan elokuuhun vielä aikaa. Näyttelyharkat ja mätsärit odottavat vielä rokotuksia, mutta pian niihinkin päästään.