sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

ALO1 !

Otsikko sen jo paljastaa ja en voisi olla iloisempi! Vaikka niin aamulla otti päähän lähteä Kaustiselle kolmanteen viralliseen tokokokeeseemme, voi kyllä se kannatti! 

Päivästä oli tulossa todellinen hellepäivä ja onneksi löysimme ainoan varjopaikan urheilukentän laidalta, jossa tokokoe pidettiin. Odotuksia ei ollut minkäänlaisia ja olin melkein varma, että paikkis menee taas pilalle. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan Oliver odotti todella nätisti kokoajan ja nousi käskystä istumaan, 10 pistettä! Siinä vaiheessa oltiin jo voittajia ja lähdettiin todella iloisin mielin yksilösuorituksiin. 

(c) Mikki
Ohjaajan jännittäessä ja Oliverin paahtuessa suoritimme yksilöliikkeet alusta loppuun. Liikkeiden välillä tapahtui nuuskimista ja eräänlaista kyllästymistä Oliverin osalta. Osasyynä tähän oli varmasti helle. Oliver kuitenkin tälläkertaa kuunteli käskyjä ja teki kaikki liikkeet. Pientä ennakointia oli hypyn perusasentoon tulemisessa. Maahanmenosta nousi perusasentoon vasta toisella käskyllä. Taluttimella seuraamisessa vasemmalle käännöksessä ohjaaja meinasi kompastua koiraan... Mutta eritoten näitä perusasentoon tuloja ja menoja on siis treenattava! Seuraaminen on myös saatava tiiviimmäksi.


Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen kytkettynä: 7
Seuraaminen taluttimetta: 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9
Luoksetulo: 10
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8
Estehyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 9

Pisteet: 177
1. tulos
7/7
(c) Mikki
Tuomarin kommentit olivat oikeastaan semmoisia, että ohjaajan sekä koiran on saatava lisää kisakokemusta. Olen aivan samaa mieltä, ja nyt onkin taas intoa tähän hommaan. Luullusta mahdottamasta tuli vihdoin mahdollista! Nyt vain uusiin kokeisiin ilmoittautumaan. Kiitos kovasti Mikkille kuvasta ja Astalle videosta! 


sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kesä puolivälissä

Huomasin kauhukseni miten pitkä blogihiljaisuus vallitsee blogiamme. Syynä tähän on ollut yksinkertaisesti se, ettei mitään kirjoittamisenarvoista ole tapahtunut. Olemme olleet taas mansikoita poimimassa. Tänävuonna Oliverin ei kuitenkaan tarvinnut pelastaa siiliä viimevuoden tapaan. Se sijaan se piti kovasti vahtia kun me poimimme mansikat talteen.  


Oliver on alkanut tiputtamaan nyt kaiken pohjavillansa.. Sitä on kestänyt nyt jo yli kaksiviikkoa eikä loppua näy. Melkein jokapäivä olen sen turkkia harjannut ihan kyllästymiseen asti ja lenkeillä karvatuppoja nyppinyt. Saa nähdä miten kaljuksi se meinaa itsensä päästää..  mutta voisi tehdä sen hieman nopeammalla aikataululla!


Viikon päästä onkin luvassa se tokokoe. Nytkun ollaan treeneistä oltu kesätauolla, on jouduttu vaan treenailemaan itseksemme. Mahtavasti Oliver tekee aloliikkeet kun treenataan, mutta koetilanne on aina koetilanne. Itse olen tsempannut itseäni sillä ajatuksella, että jos selvisit opinnäytetyön esityksestä, selviät kyllä tokokokeestakin ilman sen suurinpia jännityksiä! Oon myös treenaillut avoliikkeitä ja nouto on nyt jo aika varmaksi treenattu! Oliver kantaa kapulaa jo mukanaan ihan vaan siinä toivossa, että saisi siitä palkkion. 


Kuvat ovat Vetelin mummolasta, josta mansikoita saatiin pakkaseen ämpärillinen. Ensiviikolla suunnitelmissa on kerätä mustikan talteen mökiltä. Meidän pikkuinen mustikkakoira on kasvanut aikuiseksi, eikä sille enään mustikat maistu niinkuin pentuna... Oliverin tämän kesän herkku onkin ollut yllätykseksi kesäkurpitsa!

Nauttiiko teillä myös koirat kesän herkuista?

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Siellä, täällä. Joka säällä.

Viime viikko oli kiireinen kaikilta osin. Oli koiramenoja, omia menoja ja jossain välissä olin töissäkin. 
Maanantaina töiden jälkeen lähdimme Halsualle mätsäriin. Taivas oli pilvinen, oikein hyvä mätsäri-ilma koirille. Oliver oli todella taas mukana menossa, kun taskusta pilkisti grillattua kanaa. Se liikkui upeasti ja siitä saatiinkin kehuja. Pöydällä se luimuili jällee, mutta ei väistänyt tuomaria ja antoi tämän tutkia hyvin. Pääsimme punaisten nauhakehään, jossa lopulta olimme jäljellä me sekä Asta ja Seri. Tuomari juoksutti meitä pitkään ja lopulta totesi pöytäkäytöksen tänään ratkaisevan, joten tulimme PUN2, kun Seri ja Asta pääsivät BIS kehään. Kun Astan molemmat koirat pääsivät BIS kehään, pääsin myös minä koittamaan handlaustaitojani. Noh, ne menivät vähän miten menivät, mutta kivaa oli :D



Keskiviikkona oli taas mätsärin vuoro, tälläkertaa Kokkolassa. Aurinko paistoi paikalle tullessa ja pääsimme ensimmäisinä ilmoittautumaan. Kehät kuitenkin myöhästyivät melkein tunnilla suuren suuren osallistujamäärän vuoksi. Onneksi paikalta löytyi treenikavereita, joten odottaminen meni mukavissa merkeissä... kunnes alkoi satamaan kaatamalla... Ja eihän meillä mitään sateenvarjoa ollut mukana, vaan puun alle parkkeerattiin Olin kanssa. Sade kuitenkin loppu pian, mutta alkoi uudestaan heti kehien alun jälkeen. Ukkonenkin jyrähteli muutaman kerran.

Oliver esiintyi hyvin, ottaen huomioon sateen. Itse meinasin tehdä kunnon spagaatin märällä nurmella juostessani. Tästä esityksestä saimme sinisen nauhan ja siirryimme takaisin puun alle sateelta hieman suojaan. Nauhakehiä saimme odottaa kauan, ja lopussa sekä minä, että Oliver tärisimme kylmyydestä puun alla. Pitkän odotuksen jälkeen ei nauhakehästä tullut menestystä, SIN ei sijaa tälläkertaa. Sieltä hurjalla vauhdilla kotiin lämpimään suihkuun. 

Sunnuntaina oli taas mätsäri Kokkolassa. Me ei tälläkertaa osallistuttu, mutta menimme paikalle kuvaamaan. Iltavuoroon olisi joutunut lähteä kesken mätsärin, enkä halunnut ottaa sitä riskiä. Aurinko helli mätsäriväkeä ja oli todella upea ilma olla valokuvaamassa suloisia koiria! Niin harvoin enään tulee lähdettyä pelkän kameran kanssa liikkeelle, kun niin moneen tapahtumaan tulee itse osallistuttua. Oliverkin otti hyvin turisteilun ja kovasti kannatti tuttuja. Joitakin jo fiksattuja mätsärikuvia löytyy TÄÄLTÄ. Ja niinkuin arvelin, jouduimme lähteä ennen pienien aikuisten sijoituksia, joten ihan hyvä etten osallistunut tälläkertaa. 


Nyt kalenterimme näyttääkin hieman tyhjemmältä. Seuraava koitos on tokokoe Kaustisella, iiks!