maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuosikatsaus ja uudet tavoitteet

Taas on vuosi vierähtänyt ja ollaan siinä pisteessä, että on aika tehdä vuosikatsaus tavoitteisiin vuodelle 2013. Jälleen tasan vuosi sitten listatut tavoitteet olivat seuraavat:

Tavoitteet 2013



- Kisaaminen tokon alokasluokassa -->TK1?

Tässä kohtaa kun katson vuotta taaksepäin, niin tuntuu, että meidän vuosi pyöri eniten tämän tavoiteen ympärillä. Yhteensä kävimme seitsemässä alokasluokan kokeessa tänä vuonna, joista ensimmäinen oli heti tammikuussa. Menestys oli vaihtelevaa mutta opimme hurjasti. 2 x ykköstulos, mutta harmillisesti se viimeinen ykkönen siirtyy ensi vuodelle. Eniten jäi harmittamaan puoli pistettä vailla ollut ykköstulos! Ohjaajan jännityksen kanssa kamppailtiin hurjasti ja se näkyy myös tämän vuoden tuloksissa. Voin ilokseni sanoa, etten jännitä enään yhtään niin paljon kun vuoden alussa!


- AVO-liikkeet kuntoon
Vuoden aikana olimme avoimen- ja ylempien luokkien treeneissä mukana, mikä mahdollisti kunnollisen avoimenluokan liikkeiden treenauksen. Noudon kanssa kamppailtiin hurjasti, kun herra hienohelma ei ensin halunnut nostaa kapulaa maasta. Viitisen kuukautta meni treenatessa ja nyt nouto on kisakunnossa!  Myös muut liikkeet ovat aikalailla kisavalmiissa kunnossa, paikkamakuuseen tarvitsen vielä itselleni varmuutta, Oliverilta se tuntuu menevän paremmin kuin alokasluokan paikkis. Kovasti jo odotan pääsyä avoimeen luokkaan!



Kisaaminen rally-tokon alokasluokassa --> RTK1?
Rally-tokon treenaus aloitettiin kunnolla vasta kesän lopulla, kun päästiin mukaan Killan rally-tokoporukkaan. Ja siellähän meille oitis sanottiin, että kaikkihan sitten ilmoittautuu marraskuun kokeisiin Kannuksessa. Tykästyttiin hurjasti rally-tokoon ja opittiin paljon uutta! Niin paljon, että uskalsin ilmoittaa meidät marraskuun kokeeseen heti alokasluokkaan, vaikka mölliluokkakin olisi ollut vaihtoehtona. Koe meni todella hyvin omasta mielestäni, tykättiin todella paljon! Hyväksytty tulos tuli 89 pisteellä! 



- Luonnetesti
Luonnetestiin pääsimme huhtikuun lopulla Kannuksessa. Testi oli aika rankka kokemus meille molemmille. Mitään järisyttävää en kokeesta saanut irti, vaan Oliver toimi ja oli juuri semmoinen kun sen ajattelinkin olevan. Normaalissa elämässä se toimisi ehkä toisin, mutta ei sillä niin väliä minulle ole. Luonnetesti +56, laukaisualtis. 



- Mätsäreitä ja möllejä
Menneitä mätsäreitä läpi selatessani huomasin (kauhistukseksi), että mätsäreitä tällevuodelle kertyi vain kuusi kappaletta. Paras sijoitus oli PUN2. Mölleissä sitten tulikin sitten ravattua mätsäreidenkin edestä. Möllitokoja tuli plakkariin neljä kappaletta, joista kolme ALO1 ja yksi ALO3. Agimölleissä tuli startattua kuuden startin verran. Tuli sieltä yksi luokkavoittokin, mutta ennenkaikkea meillä oli todella kivaa Olin kanssa!



- Terveenä pysyminen
Terveenä ollaan pysytty lukuunottamatta tätä joulukuun nenäpunkkiepisodia. Keväällä käytiin 4-vuotisrokotukset ottamassa, jonka jälkeen Oliver sai pienen reaktion.. vieläkään ei tiedetä mikä se oli, mutta se säikäytti kyllä kovasti. Herkän mahan kanssa ollaan pitkin vuotta taisteltu, mutta se alkaakin olla ihan tuttu juttu meidän taloudessa.. :D 


- Säännöllistä hierontaa
Nojoo, ei se säännöllistä ollut kun kerran tänävuonna käytiin hieronnassa... :D Mutta hyvässä kunnossa Oliver oli silloinkin, mikä oli kiva kuulla. Lihaskuntoa ollaan huollettu hiekkamontuilla juoksemalla, koirareppua kantamalla ja kotona venyttelemällä.

- Uusia kokemuksia yhdessä
Paljon on tullut koettuja uutta vuoden aikana. Yhtenä hetkenä ollaan oltu ukkosta piilossa peiton alla, kun toisena hetkenä iloittu mahtavasta kisasuorituksesta kentän laidalla. Elämä olisi kyllä niin tyhjää ilman tuota ihanaa pikkumiestä.

Koirakaverit!
Vuoden aikana ollaan tutustuttu moniin uusiin ihmisiin ja koiriin. Tietysti ollaan myös tiukasti pidetty kiinni entuudestaan olevasta ihanasta tukiverkosta, jota ilman tämä harrastaminen ei olisi läheskään niin tunneriskasta ja hauskaa mitä se nyt on! Koirakavereiden myötä ollaan esimerkiksi tutustuttu jäljestämiseen ja junnuiluun. Monia kilometrejä on tullut lenkkipolkuja tallattua samalla parantaen maailmaa. Kiitos kaikille 





Paljon muutakin tavoitteiden ulkopuolelta tapahtui vuoden aikana; käytiin mm. pyörähtämässä kerran näyttelykehässä, taas toteamassa, ettei se touhu ole meille. Arvosanana H. Oliver jatkoi junnukoiran uraansa mätsäreissä ja näyttelyssä. Opittiin tekemään PK-jälkeä. Oliver täytti keväällä on neljä vuotta! Aika menee todella nopeasti, ja nyt ollaan listaamassa vuoden 2014 tavoitteita!



Tavoitteet 2014

- Viimeinen ykköstulos alokasluokasta -> TK1
- Tokon avoimenluokan korkkaus 
- Kisaaminen rally-tokossa -> RTK1
- Lihaskunnon parantaminen -> terveenä pysyminen
- Mätsäreitä ja möllejä
- Motivaation kasvattaminen kisatilanteissa
- Koiratanssi jossakin muodossa?
- Kaverit ja yhdessä tekeminen!




Haluamme toivottaa kaikille blogimme lukijoille tavoiterikasta ja onnellista uutta vuotta 2014!!







sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Valmistujaiset, joulu sekä kipeä loman alku

Perjantaina 20.12. oli vihdoin kolmen ja puolen vuoden ajomatkat, tentteihin luvut ja harjoittelut mennyttä elämää, kun sain sairaanhoitajan paperit käteeni. Vieläkin on hieman vaikea uskoa, ettei tammikuussa tarvitse enään pakata Oliveria autoon ja lähteä ajelemaan Vaasaan. Olisi todella mielenkiintoista tietää kuinka monta kilometriä me Oliverin kanssa ollaan ajettu tämän kouluajan aikana. Suurin kiitos pikkumiehelleni, joka ei kertaakaan valittanut vaan reippaasti matkusteli emännän mukana. Ilman sinua viikkoni olisivat olleet niin kurjia 

Tuore sairaanhoitaja sekä pikkuapuri


--------------------------------------------------------------------

Joulunaika vilahti niin nopsaan ohi, ettei sitä oikein kunnolla edes huomannut. Maanantaina Oliver sai toisen tabletin Milbemaxia ja sen myötä myös aivastelut alkoivat vähenemään. Lenkeillä ollaan silti vielä ahkerasti huudettu nenäpunkin vaarasta vastaantulijoille, jotka päästävät koiransa heti tervehtimään.. ja näitä valitettavasti on paljon. Milloin ihmiset oppivat antamaan koirille tilaa?!

Aattona kuljimme tapamme mukaan sukulaisten luona ja haudalla. Oliver piti yllä pikkulapsen "milloin avataan lahjat?" roolia ja ehti jo hieman paketteja pemottaa jo aamusta. Sitten sen piti valvoa kinkkua ja veljeäni ja ulkoa tulevia ääniä... pikkuinen koira oli aivan puhki jo klo 14 aikaa. Onneksi kaikki tämä vaiva palkittiin ja se sai pienen palan kinkkua.


--------------------------------------------------------------------


Välipäivät ollaan vietetty Oliverin kanssa yhdessä sairastaen, Oliver nenäpunkkia ja minä ihan tavallsta tylsää flunssaa. Treenaus on jäänyt ihan kokonaan tauolle. Ollaan vaan pikkuisen temppuiltu sisällä ajankuluksi. Ihanaa kun ei tarvitse tehdä mitään, nyt on loma!  Oliver on kuluttanut aikaa myös uusien joululahjojen parissa.....



maanantai 16. joulukuuta 2013

Kun muutkin niin mekin.. - Nenäpunkki

Loppuviikosta Oliver alkoi tuhisemaan, niinkuin sen nenään olisi taas mennyt yksi sen omista karvoista. Tuhina loppui aivastukseen ja hetken olikin ihan hiljaista. Sitte se alkoi taas, mukana kova nenän nuoleminen. Samalla tuli tieto, että nenäpunkkia on liikkeellä ja etenkin Kannuksen Doggness-hallissa, missä mekin ollaan nyt kokeissa oltu. 

Tänään aloin heti aamusta soittamaan kaikki Kokkolan eläinlääkärit läpi. Ei auki, ei vastaa... Lopulta sain ajan kaupungin eläinlääkärille heti kymmeneksi. Oliver oli todella reippaana lääkärin vastaanotolla, mutta nyt ei tuhissut tai aivastanut.. Lääkäri kuunteli Olin keuhkot, joissa ei ollut mitään erikoista. Kumminkin oireiden ja oman kertomukseni mukaan lääkäri määräsi Milbemaxia kolmen viikon kuurin. Eläinlääkärillä ei ollut kuin kaksi tablettia antaa, mutta kolmannen lupasi laittaa postissa heti kun tälläviikolla niitä saa lisää. 



Jos jotain positiivista halutaan tästäkin löytää, ei Oliver olisi parempaa väliä voinut valita tähän kolmen viikon karanteeriin treeneistä ja muista koirista. Eilen nimittäin alkoi joulutauko treeneistä sun muista. Oliverin jätin jo eilen kotiin rallytreeneistä, kun epäilin nenäpunkkia, joksi se sitten osoittautui. Tiedossa onkin sitten ihan rauhallinen kotijoulu. Harmittaahan se, että vihdoin olisi ollut aikaa nähdä koirakavereita, mutta kyllä tämä lepo tulee myös aivan tarpeeseen.




Nyt kun tätä on niin paljon liikkeellä, niin tarkkailkaa pikkuisianne ja hakekaan heti lääkkeet jos siltä näyttää. Koitetaan yhdessä estää näiden ällöttävien punkeroisten leviäminen! Erityisesti Doggnessa-hallilla viime aikoina oleilleita koiria on syytä tarkkailla.

lauantai 7. joulukuuta 2013

Ensimmäinen rallytokokoe

Itsenäisyyspäivän ratoksi oli vihdoin kauan odotetun Kannuksen rallytokokokeen vuoro! Olin ilmoittanut Oliverin alokasluokkaan, vaikka ei ikinä olla edes mölleilemässä oltukkaan. Luotto koiraan ja meidän yhteiseen tekemiseen oli ehkä suurinta pitkään aikaan. Olin niin innoissani!

Alokasluokkaan oli ilmoittautunut 22 kappaletta koirakoita. Meidän numero oli vasta 19, joten rauhassa sai seurailla muiden suorituksia. Itse rata oli kiva, eikä ainakaan omasta mielestäni mitenkään vaikea. Eniten jännitin spiraaleita, joista oli tehty hieman hankalemmat. Muut tehtävät olivat ihan tuttuja ja kyllä me ne osattaisiin.

Ennen suoritusta ei minua jännittänyt yhtään, mikä oli todella harvinaista. Tästä syystä myös Oliver oli todella rauhallinen ja kun treenailin muutamia liikkeitä ennen kehään menoa se teki ne todella reippaasti. Jännitykseni nousi ensimmäisen kerran kun Oliver alkoi nuuhkimaan lattiaa. Sain sen kumminkin nopeasti mukaani ja rauhoituin. Seuraava jännityksen paikka oli toisen kerran oleva "koira eteen", jossa tuli kaikenlaista sähläystä; Oliver nuuhkaisi kylttiä ja kesti kauan ennenkuin sain sen oikeaan kohtaan eteeni. Loppu rata meni todella hyvin, en voi olla tyytyväisempi!




Ilokseni hämmästyin kun olimme viiden parhaan alokaskoirakon joukossa pisteillä 89 pistettä, eli hyväksytty tulos! Tuomarin kommentit olivat "olisit saanut paljon enemmän pisteitä ilman tuota tarpeetontakin houkuttelua", oho, en tiennyt sen olevan edes virhe! Tähän on ensikerralla kiinnitettävä huomiota. Pisteitä vähensivät myös kerran kiristynyt hihna, puuttellinen yhteistyö (nuuskimiskohdissa) sekä nuo houkuttelut ja se Oliverin kyltin nuuhkaisu. Erityisesti lämmitti arvostelulomakkeessa lukeva "Todella hienosti kannustuettu!". Olen niin ylpeä meistä, koska pääsee uudestaan?! ^^


perjantai 6. joulukuuta 2013

Perinteiden modernisointia

Itsenäisyyspäivänä meidän perheellä on ollut aina perinteenä paistaa joulun ensimmäiset piparit. Tänävuonna tutut kuuset, tähdet ja sydämet muuttuivat pellilliseksi pieniä soopeleita shelttejä! Voi kuinka olikaan taas kiva pipareita paistaa! Oliver toimi jälleen luonnollisesti työnjohtajana ja tarkkana seurasi tilannetta. 








Meidän shelttimäisien pipareiden myötä toivotamme kaikille blogimme lukijoille oikein hyvää itsenäisyyspäivää! Toko- ja rallytokokokeen tunnelmista lisää huomenna..... :)

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Oikealle kääntymisen vaikeus ja tokoähky


Treeneissä ollaan puututtu nyt kaikin mahdollisin tavoin seuraukseen ja siitä on ollut paljon apua! Ulkopuolisten silmien avulla ollaan huomattu mm. se kuinka Oliver ei osaakkaan kääntyä oikealle sekä se, millä nopeudella ohjaaja seurauksessa etenee.

Treeneissä tosiaan huomattiin Oliverin oikealle käännösten olevan todella isolla kaarella, joka taas on suoraan sidoksissa edistämiseen. Käännöksen jälkeen Oliver kiirehtii kamalalla vauhdilla ja sitten on jo hurjasti edistämässä kun matka jatkuu. Siltä myös putosi kontakti aina oikealle käännyttäessä. Yhteenvetona voisi siis todeta, ettei se osaa kääntyä oikealle. Vasemmalle käännökset se kuitenkin osaa todella hyvin. Tätä kääntymistä oikealle ollaan siis aloitettu harjoittelemaan ihan alusta asti.

Tuntui aluksi todella tyhmältä alkaa käännöstä harjoittelemaan, mutta loppujen lopuksi tuommoinen asia vaikuttaa aivan hurjasti meidän seurauksiin. Ensin oli saatava Oliver pitämään oikea paikka ja kontakti käännyttäessä. Tämän harjoitteluun hallin seinillä olevat peilit olivat kultaakin kalliimmat. Pelkkää kääntymistä paikallaan ja palkkaus oikeaan kohtaan, tätä toistettiin kunnes se alkoi sujumaan.

Kääntymisen jälkeen lisäsin liikkeen ja siitä kääntymisen. Kauan piti sitäkin hinkata, koska Oliverilla oli todella hyvin mieleen painunut väärä tapa. Kaksi askelta, käännös, kaksi askelta. Tätä hinkattiin aikansa ja nyt olen todella paljon luottavaisempi seuraukseen. Josko tämän avulla Oliverin kiinnostus säilyisi paremmin seuraamisen aikana? Se jää nähtäväksi..


Ensi keskiviikkona on tokokoe, ja nyt voin kyllä myöntää, että aikamoisen tokoähkyn partaalla tässä ollaan. Vaikka ollaan opittu hurjasti ja tykätään molemmat Oliverin kanssa tokoilla, niin nyt tuntuu, että ollaan pienimuotoisen tauon tarpeessa. Olen jo miettinyt, että tämä ensi keskiviikon koe on viimeinen tänä vuonna. Jos ei viimeistä ykköstä tule, niin ei maailma siihen kaadu. Palataan ensi vuonna entistä virkeämpänä tokon pariin hakemaan se TK1! Palava halu on jo avoimeen luokkaan, ja sinne siis ensi vuonna! Nyt koitetaan jotenkin arvokkaasti suorittaa tämä vuoden viimeinen koe. Ensi vuonna on myös uusien tuulien aika, kun alan kouluttamaan alokasluokan koirakkoja Keski-Pohjanmaan Koirakiltassa! Kouluttamisen kautta toivon oppivani vielä paljon paljon lisää, tuskin maltan odottaa! :)