keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Why so serious?

Lauantaina käytiin Kaustbyyhyn mätsärissä. Pienten kehää piti taas odottaa kauan ja varpaathan siinä kumisaappaissa kärsi. Onneks paikalla oli myös Asta ja Seri, joten aika meni höpötellessä. Kaipaan ihan hellettä ja mätsäreitä.


Pitkästi yli tunnin odotuksen jälkeen pienten kehä vaihtoi äkkiä paikkaa. Kehään kutsuttiin kuusi ensimmäistä koiraa. Olimmne hieman hämmentyneitä tästä käytännöstä: tuomari katsoi ensin yhden koiran, joka sai sitten odottaa kehän ulkopuolella kun tuomari katsoi toisen koiran ja sitten jakoi nauhat. Samaa aikaa kaksi muuta paria seisottivat koiriaan kehässä.

Olimme Oliverin kanssa toisessa parissa ja Oliver jakoikin todella rauhallisesti seistä, vaikka oli ollut niin levoton kehän ulkopuolella. Pöydällä se vähän arasteli tuomaria eikä antanut sille pusua vaikka se sitä yrittikin. Lisäksi liikkeissä se oli aika vaisu. Ei mennyt yhtään hyvin. Jäimme odottamaan parimme esiintymistä joka näytti iloiselta. Olin varman sinisestä nauhasta, mutta meille ojennettiinkin punainen. Tuomari oli sittenkin tykännyt esiintymisestä.

Punaisten kehässä sai seisottaa koirian kauan. Tuomari mietti pitkään ketkä hän sijoittaa. Pikkuhiljaa koiria käteltiin pois kehästä ja pian minut ja Oliverit pyydettiin rivin ensimmäisiksi, tuloksena siis PUN1! Palkinnoksi saimme pussillisen erilaisia esitteitä ja pienen kissanruokakupin. Ei ihme, kun osallistumismaksukin oli vain 5e.


BIS kehässä koiria oli yheensä kahdeksan kappaletta. Ensin seisotettiin ja sitten juostiin monta kertaa kehä ympäri. Hikeä pukkasi! Koiria alettiin sijoittamaan. 8-5 sijoilla olevat saivat palkinnoksi pikkupussit HauHauta, 1-4 sijoilla olevat saivat muutakin. Tuomarit sijoittivat meidän Olin kanssa BIS3:siksi!


perjantai 20. huhtikuuta 2012

Olette kysyneet ja me olemme vastanneet!

Oliverista:

Mistä Oliverin nimi tuli? 
Emme olleet avokkini kanssa kovinkaan kekseliäitä Oliverille nimeä miettiessämme. Päässä pyöri paljon suht tavallisia koiran nimiä Pepestä Oskuun. Kun saimme tietoomme Oliverin virallisen nimen, Shandy's Oliver Twistin, emme olleet vieläkään pääseet puusta pitkälle nimen valinnassa. Kasvattaja kutsui Oliveria alusta asti Oliveriksi ja näin nimi tarttui myös meidänkin käyttöön. Kotiin pennun kanssa tullessamme huomasimme molemmat kutsuvamme sitä Oliveriksi ilman sen kummempia päätöksiä. Nyt jälkeenpäin kun ajattelen, niin eihän tuo voisi missään nimessä olla mikään Osku! Oliver on juuri niin hieno ja erikoinen nimi kuin itse koirakin!

Mikä on hauskin Oliverin pentumuisto? 
Tämä tapahtui kasvattajan luona, kun ensimmäistä kertaa Oliveria menimme katsomaan. Kasvattaja laittoi Sani-emän portin taakse siksi aikaa kun pennuille annettiin namipaloja. Oliverin kaksi sisarusta syöksyivät heti namien kimppuun mutta Oliver... Se otti herkkunsa, alkoi raahaamaan sitä ovelle ja pukkasi herkun äitinsä nenänalle, josta sitten Sani sen söi. Semmoinen pikku mammanpoika pienestä pitäen n__n 

Oppiko Oliver helposti sisäsiistiksi? 
Nyt täytyy myöntää, että olin kyllä aika hektinen tuon sisäsiisteyden opettamisessa, ensimmäinen oma koirahan Oliver oli. :D Mitään kokemusta mulla ei siis tästä asiasta niinkään ollut, mutta nyt kun olen asiaa tutkinut niin voin sanoa, että Oliver oppi sisäsiistiksi aika nopsaa. Noin 3kk iässä se osasi jo pyytää ulos. Opetin sitä jopa soittamaan pientä kulkuskelloa ulko-oven vieressä aika kun sille tuli hätä. Näin aina jompikumpi meistä kuuli milloin ulos oli lähdettävä, jos sitä ei ihan heti huomannut. Etevä poika tässä asiassa! 

Mikä on Oliverissa parasta? 
Hmm.. Tämä olikin hankala kysymys. On niin vaikea sanoa vain yhtä asiaa. Oliver on ollut mulle koko pienen elämäni unelmien täyttymys. Olin aina halunnut omaa koiraa ja sitten vihdoin se Oliverin muodossa mulla tuli. Jos yks asia mikä siinä on parasta pitäisi mainita, sanoisin sitten sen luonne.

Onko Oliverissa jotain, jota haluaisit muuttaa siinä? 
Oliver on todella machomies, mutta vain pitkän matkan päästä tietenkin. Tässä asiassa se voisi hieman sivistää itseään. Ei aina tarvitsisi mennä tilanteisiin häntä yläilmoissa ja leuka pystyssä, sitten kumminkin tiukanpaikan tullen juostaa häntä koipien välissä itkien mamman jalkoihin :D

Tykkääkö Oliver uimisesta?
Oliver ei ole koskaan ollut mikään veden sydänystävä, eikä siis liiemmin tykkää uimisesta. Oon sitä kumminkin uittanut mökillä, koska uiminen on niin hyvää liikuntaa. Se saakin sitten uimisen jälkeen paljon nameja oltuaan reipas poika. 

Millainen Oliver on luonteeltaan?
Oliver on todella ihmis- ja eläinystävällinen koira. Se kiintyy helposti ihmisiin, mutta osaa olla aluksi varovainen. Välillä se kyhnöttää jalan juuressa ja hetken päästä se saattaa mennä toiseen huoneeseen itsekseen. Oliver on todella oppivainen ja aina innoissaan kokeilemaan kaikkea uutta. Se on pieni machomies, joka tiukan paikan tuleen hakee ihmisistä turvaa.  

Kuvaile Oliverin luonnetta kolmella sanalla.
Höntti, fiksu ja filmaattinen!

Oliver tuntuu olevan hieman kuin isoveli hamstereillesi, se on niin hellän oloinen niitä kohtaa, olen ymmärtänyt. Miten hamsterisi suhtautuvat Oliveriin? 
Oliver on tosiaan aina tottunut asumaan kääpiöhamstereiden keskellä ja on todella huolehtivainen niitä kohtaan. Se on tosiaan omaksunut eräänlaisen isoveljen roolin. Hamsterit korvaavat meillä myös lampaat, eli hamsuja kyllä paimennetaan pois sohvan ja pöytien alta kun ne lattialla vapaana juoksevat. On Oliver erään kerran hälyttänytkin meidät paikalle kun Ii mummamme oli päässyt karkuun juoksutusaitauksestaan.
Siitä en ymmärrä, miten kaikki meidän hamsut ovat niin rauhallisin mielin suhtautuneet Oliveriin. Naurattaa sekin, että nämä meidän robot ovat niin arkoja ihmisiä kohtaa, mutta kun Oliver tulee niitä nuuskimaan ne alkavat vain pesemään itseään ihan kuin vaaraa ei olisi lähimaillakaan :D 

Onko Oliver sopeutunut nopeasti uuteen kotiin?
Voisi melkein sanoa, että uuteen kotiin Oliver on jo sopeutunut, mutta uuteen rappukäytävään ei vielä niin hyvin. Se on todella herkkä rappukäytävän äänille ja siksi meidän pitikin alkaa laittamaan se makuuhuoneeseen ja siellä vielä radio päälle kun lähdemme kotoa pois. Siellä ollessaan se ei hauku rapun äänille ollenkaan. Sain todisteitakin tästä, kun alakerran naapuri sanoi Oliverille yksi päivä: "sä et oo enään haukkunu, pitää vähän välillä haukkua" :'D


Harrastuksistamme:

Mitä koiraharrastuksia olette Oliverin kanssa kokeilleet?
Tähän mennessä ollaan tokoiltu, näyttelyitä ja mätsäreitä kierrelty ja hieman agilityä koitettu. Koiratanssia ollaan ihan kotioloissa treenattu, mutta sitä, paimennusta ja flyballia olisi kyllä kiva myös kokeilla!


Mikä on viimeisin Oliverin oppima temppu? Mikä on Oliverin lempitemppu? Tykkääkö Oliver esiintyä ihmisille? Mitä eri temppuja Oliver osaa?
Voi kamala, en millään muista mitä uutta ollaan viimeksi opeteltu :O Aikalailla ollaan näitä jo opittuja kertailtu ja tehty varvemmiksi. 
Yksi temppu on kyllä ylitse muiden Oliverin mielestä, ja se on käsien läpi hyppääminen. Sen se tekee vaikka kuka vain kädet ympyräksi laittaa ja vaikkei mitään siitä itse hyötyisikään. 
Ei Oliver ainakaan mikään jännittäjä tyyppi ole kun ihmisille pitäisi esiintyä. Yleensä se on niin keskittynyt muhun ja siihen meidän yhdessä tekemiseen, ettei se ota paljon huomiota ympäröivään yleisöön :D
Ihan pienestä pitäen ollaan Oliverin kanssa temppuja opeteltu ja kyllä niitä ollaankin monia opeteltu. Luettelosta tulisi pitkä, jos niitä alkaisin listaamaan, mutta useimpia voi käydä ihailemassa Petsiestä. :)



Miten pidät Oliverin pitkän ja kauniin turkin noin hyvännäköisenä? Vai pitääkö sitä hoitaa jotenkin?
Sen olen sheltin turkin hoitamisessa oppinut, että mitä vähemmän turkin eteen teet, sitä parempana se pysyy. Turkin pesen silloin kun se pesua vaatii (on likainen tai jostain syystä haisee), ja harjaan kokonaan ehkä kerran kuukaudessa. Vain korva- ja kainalokarvat tuppaavat takkuuntumaan, joten niitä on hoidettava useammin. Hoidon lisäksi Oliver saa jokapäivä lusikallisen Nutrolin öljyä ruokansa mukaan, joka omalta osaltaa pitää turkin kunnossa. 


Marista:


Miksi päädyit juuri shelttiin? Miksi juuri sheltti? 
Shelttiin rotuna tutustuin ensimmäistä kertaa kaverini kautta, jolla oli tuolloin 5-vuotias shelttiuros. Kesät mökillä viettäessämme näin kuinka omistajaansa kiintyvä, nopeasti oppiva ja hyvin vapaana pysyvä tämä sheltti oli. Aloin ottamaan rodusta lisää selvää, jolloin ihastuin lopullisesti. Sheltti on sopivan kokoinen ja sopivasti aktiviteettia tarvitseva koira kaupunkiin, jonka kanssa voi harrastaa vaikka ja mitä.



Haaveiletko toisesta koirasta? Minkärotuisesta? Oletko pohtinut ottavasi joskus toisenkin koiran? Ja jos olet, tai vaikket olisikaan, niin minkä rotuinen se olisi?
Haaveena on jo vuoden ollut toinen koira Oliverin kaveriksi. Valitettavasti nykyinen elämäntilanne ei anna sijaa toiselle koiralle. Koulussa reissaaminen ei tulisi kyseeseen kahden koiran kanssa. Jos joskus toisen koiran otan, ja varmaan otankin, olisi rotu varmaankin myös sheltti. Haaveilen terveestä trikkipojasta. Toivottavasti tällainen vielä meille jonakin päivänä suodaan. :)


Onko sinulla haaveissa jotain muita rotuja ja tuleeko mahdollisesti muun rodun edustaja tulevaisuudessa?
Mieluiten pysyisin shelteissä tulevaisuudessa, mutta ennenkaikkea halua suht terveen koiran ja valitettavasti en tiedä täyttääkö sheltti silmiensä osalta tätä tulevaisuudessa. Olen myös hieman miettynyt millainen olisi japaninpystykorva rotuna. Unelmoin myös joskus ottavani kultaisennoutajan, mutta ennen sitä pitäisi tietysti olla se omapiha ja perunamaa ;)


Millainen "koirahistoria" sinulla on? 
Olen ollut koiraihminen jo ihan pienestä tytöstä lähtien. Ensimmäinen koirakosketus minulla oli kummieni kultaiseennoutajaan ja olin jo kahden vuoden iässä ihan myyty! Omaa koiraa en aneluista huolimatta koskaan saanut. Asuimme kerrostalossa, eivätkä vanhempani tienneet vielä silloin olevansa koiraihmisiä. Onneksi sain hoitaa mökkinaapureiden koiraa ja siinä sain myös vähän kosketusta pienimuotoiseen kouluttamiseen. Voisin sanoa, että mitään suurempaa historiaa minulla ei ennen Oliveria ole ollut, mutta kyllä kovasti opiskelin koirista, etten vaan mokaa mitään Oliverin kanssa. :D



Ja lopuksi:

Mitä tulevaisuuden haaveita/odotuksia teillä on?
Toivon tietysti, että pysymme kummatkin terveinä vielä monta monta vuotta eteenpäin. Lisäksi toivon todella paljon, että tulevaisuudessa riittäisi aina _aikaa_ koiraharrastukselle, koska nautimme tästä kaikesta niin paljon. Mitään suuria odotuksia tulevaisuudelle ei ole. Toko varmasti tulee olemaan se päälaji ja siinä tietysti toivon edistystä kokoajan. 




Suurkiitokset kaikille kysymyksiä laittaneille! Toivottavasti olette tyytyväisiä myös vastauksiimme! n__n

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Kysyä saa ken uskaltaa!

Teitä, hyvät lukijat, on blogimme seuraajiksi ilmoittautuneet jo huimat 48 kappaletta! On kiva tietää, että meidän touhut kiinnostavat näinkin monia! Olemme Olin kanssa erittäin otettuja *kumarrus*.

Nyt tarjoamme teille tilaisuuden kysyä meiltä ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä. Kiinnostaako jokin asia harrastuksistamme? Entä Oliverista tai allekirjoittaneesta? Mitä on tullut mieleen blogiamme lukiessa tai mitä tietoa ilman et pysty elämään? Tyhmiä kysymyksiä ei ole! Vastaamme Oliverin kanssa parhaan osaamisemme mukaan teidän esittämiin kysymyksiin. Nyt saa ja pitää kysyä!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Haukiputaan erkkari

Pösö starttaa Kokkolasta klo 6.00. Kyytiin meidän lisäksi hyppää Salla, lähinnä emännän henkiseksi tueksi ja matkaseuraksi. Nokka suunnataan kohti Haukiputaan erkkaria. Viikko olikin mennyt herran puunaamiseen ja näyttelyyn valmiiksi laittamiseen. En kyllä kadehdi yhtään niitä, joilla on enemmän kuin yksi koira näyttelyyn valmiiksi laitettavana..

Perillä näyttelypaikalla olimme hyvissä ajoin ja saimme näyttelyhäkin hyvin pystytettyä salin nurkkaan. Oliver oli aluksi aivan täpinöissään kun jokapuolella parveili shelttejä. Onneksi se sitten jaksoi rauhoittua vähän aikaa häkissä ollessaan. Pienet turkin laitot vielä ja olimme valmiina näytille!


Tuomarina toimi englantilainen Dave Weller, joka käytti arvostelussaan koko skaalaa ERI:stä EVA:an. Avoimia uroksia näyttelyyn oli ilmoitettu muistaakseni 16kpl. Koirat jaettiin niin, että ensin kehään meni kahdeksan ensimmäistä ja niiden jälkeen loput kahdeksan. Saimme siis hetken vielä odotella vuoroamme ennen kehään menoa. 


Tuomari tutki koiran pöydällä, jonka jälkeen pyysi liikkumaan kaksi kertaa edestakaisin. Oliver ei ole koskaan ennen näyttelyssä esiintynyt noi hyvin ja rauhallisesti mitä nyt! Olen niiiiiiin ylpeä mun pikku mestari esiintyjästä <3 Arvosanaksi saimme H:n tällä arvostelulla


Kiitos Sallalle kuvista! Nyt voikin sitten sanoa, että erkkarissa on tullut käytyä. Muita näyttelyitä en ole lyönyt tälle vuodelle lukkoon, vaan nyt keskitytään (tuhlataan rahat) tokoon. Alo/avo-treenit jäävät kesätauolle tämän kuun lopussa, mutta saimme paikan seitsemän kerran kilpailuihin valmentavasta aloryhmästä, jeij! n_n

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Mätsäröimässä vieraalla maalla

Tänään sitten suuntasimme Vähäkyrön matkaltamme käväisemään Uudenkaarlepyyn mätsäreissä. Paikalla kokoontui jälleen tuttu kolmikko: Seri ja Asta, Lara ja Hanna sekä tietysti me. Astan painostuksen tuloksena ilmoitin Oliverin mätsärin lisäksi temppuluokkaan, josta en tiennyt sen enempää kuin itse järjestäjätkään.

Odottelimme mätsärin alkua rauhallisin mielin, kunnes jostain karjaistiin temppukisa alkavaksi. En ollut oikein ehtinyt miettiä edes koko asiaa! Yksi ja ainut osallistuja meidän lisäksi esitti kehässä temppuja ennen meitä. Ehdin miettiä muutaman tempun valmiiksi ja sitten olikin jo meidän vuoro. Tehtiin käsien läpi hyppyjä, kerjäämistä, pujotteluja jaloissa, namia nenän päällä ja pakkia.. Lopuksi meidän suorituksen päätti Oliverin yllättävän nopea "kuoleminen" PUM tempussa. Taitava poika! Ei minkäänlaista ramppukuumetta näin hänen ensimmäisissä "koiratanssikilpailuissa". :')

Näistä huimasta kahdesta osallistujista meidät Oliverin kanssa julistettiin voittajiksi. Kivaa vaihtelua perinteisiin mätsäreihin, tykkäsin kovasti! n__n

He joita ei jaksa enään kiinnostaa
Itse mätsäreissä emme pääseet sijoille, vaan olimme SIN ei sijaa. Sen sijaan saimme jännätä Hannan ja Laran PUN2 sijaa sekä Astan ja Serin hienoa suoritusta SIN1, SIN BIS3! Onnea kovasti upeat leidit! n__n

Nyt kyllä pitää ottaa ihan rauhassa ja ladata akkuja lauantaista erkkaria varten. Luvassa on pesua ja puunausta ja siitähän Oliver tapansa mukaan innostuu aina... 

Trix och Knix-temppukisan 1.

Mätsäröimässä omalla maalla

Lauantaina olimme taas mätsäreissä, tälläkertaa ihan täällä Kokkolassa. Kaikki harjoitus ensi viikkoista erkkaria ajatellen otetaan vastaan. Torstaina saapuivat numerolaput! Paikalla tapasimme taas paljon tuttuja, mm Serin ja Astan sekä Laran ja Hannan.


Pareja ei tässä mätsärissä ollut, vaan koirat otettiin kehään neljän koiran ryppäissä. Esiintymisestä riippuen tuomari jakoi joko sinisen nauhan, tai punaisen nauhan. Oliver esiintyi todella keskittyneesti ja saimme punaisen nauhan.


Sinisten nauhakehässä oli vähemmän koiria kuin punaisten kehässä. Sinisissä Seri ja Asta sijoittuivat hienosti kolmansiksi, onnea vielä! Sitten olikin meidän vuoro astella punaisten kehään Laran ja Hannan kanssa. Meitä juoksutettiin ja seisotettiin kauan. Tuomarilla oli hankala päättää sijoittuneita. Lopulta tuomari kätteli meidät punaisten ykköiksi monen hienon koiran jälkeen!



BIS-kehässä koiria oli yhteensä kuusi kappaletta, mutta vain neljä ensimmäistä sijoitettiin. Olimme loppujen lopuksi PUN1 BIS"5". Kaiken kaikkiaan todella mukava päivä, kiitokset kaikille tutuille seurasta! :)