lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuosi 2011

Taas on vuosi vaihtumassa ja on tavoitteiden listaus ja katsaus menneeseen luvassa. Petsiestä löysin listaamani tavoitteet vuodelle 2011:

Näyttelyissä käyntiä ja edes sen yhden ERIn metsästystä
-Virallisia näyttelyitä viimevuodelle tuli seitsemän kappaletta. Ja se yksi ERI saatiin, ja muutama sijoituskin tuli!


Tokon ALO liikkeitä ja möllikisoja
-Päästiin alotokon treeniryhmään syksyllä ja kovasti ollaan liikkeitä harjoiteltu. Mölleihin ei vielä päästy kokeilemaan, mutta se on varmasti edessä ensivuonna.

Mätsäreissä käyntiä
-Näitä tuli plakkariin 17 kpl viimevuodelta. Innoistuttiin oikein porukalla näissä käymään ja kivaa oli! BIS sijoituksiakin tuli 1-4.

Koiratuttujen näkemistä
-Nähtiin vanhoja tuttuja ja saatiin paljon uusia ystäviä ympäri Suomea näyttelyiden, mätsäreiden ja muiden koiratapahtumien kautta!

Temppujen ylläpitoa ja hauskaa yhdessätekemistä
-Uusia temppuja tuli harjoiteltua mm. Petsien Temppuringin mukana. Ja hauskaa meillä on ollut! Oliver on niin taitava poika!

Vapaanapidon käskyjen vahvistus
-Alkuvuodesta tämän kanssa meinasi olla ongelmia, kun Oliver kapinoi ikänsä mukana. Mutta nyt se on selvästi rauhoittunut kuuntelemaan ja voin pitää sitä vapaana vaikka missä.

Hieronnan kokeilu
-Hieroja kävi tuokokuussa ja löysikin Oliverin toisesta takajalasta jumeja. Mielestäni hieronnan jälkeen ahtaat takaliikkeet hieman avautuivat.

Terveenä pysyminen ja hyvä lihaskunto
-Terveenä Oliver on pysynyt. Pieni mahankura episodi meillä oli kesällä meneillään, mutta onneksi se meni ohi viikossa hyvien itsehoitolääkkeiden avulla.

Kaikenkaikkiaan vuosi 2011 opetti niin paljon meille. Oli iloja ja suruja, mutta kaikesta selvittiin. Agilityäkin päästiin koittamaan, mikä oli todella kivaa! Mitä ensi vuosi tuo sitten tullessaan? Sitä ei kukaan tiedä, mutta listataan joitakin tavoitteita sille.

Tavoitteet 2012

- Koirien ohittaminen lenkeillä paremmaksi
- Erkkarissa käynti
- Muutama näyttely
- Luonnetesti
- Mätsäreitä ja möllejä
- Kisaaminen tokon alokasluokassa --> TK1?
- Kaverit ja hauska tekeminen
- Terveenä pysyminen

Näiden tavoitteidemme kautta haluamme toivottaa kaikille oikein tavoiterikasta ja onnellista uutta vuotta 2012!!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Jouluntoivotus!



Oikein iloista ja rauhallista Joulua kaikille blogimme lukijoille!


"Niityillä lunta, hiljaiset kadut, 
taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus. 
Muistojen virta, lapsuuden sadut.
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus."

toivottavat: Oliver & Mari

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Vuoden viimeiset tokotreenit

Olen täällä ihan onnesta ja ylpeydestä soikeana! Vuoden viimeiset treenit meni kuin unelmaa vain! Oliver taas tapansa mukaan kiskoi ja vinkui kun saavuttiin hallille, mutta pian sisälle päästyä se rauhoittui ja keskittyi vain muhun. Pidinkin sitä itri koko treenien ajan.

Ensin otettiin paikallaanmakua. Halusin katsoa kauanko Oliver pysyy paikallaan. Kiltisti se jäikin makuulle ja vähän katseli kun vieressä koirat nousivat istumaan. Mutta tämä taitava apinani pysyi makuulla kokonaiset kaksi minuuttia! Myös kovasti harjoituksen alla ollut makuulla pysyminen ennen istu käskyä meni nappiin!

Sitten otimme vapaata harjoittelua. Tein seurausta ilman hihnaa ja Oliver todella hienosti pysyi juuri oikealla paikalla ja otti välillä kontaktia. Sanoinkin sille "milloin susta on tullut noin taitava?!" Myös luoksetuleminen meni nappiin koko hallin leveydeltä.

Ensi vuodelle jääkin nyt liikkestä seisominen ja hypyn varmistaminen suurimmiksi harjoituksen kohteiksi. Myös seurauksissa käännöksiä hiotaan ja sitten sitä oltaisiin kisavalmiita alokasluokkaan. Ih!

Oliver ja kadonnut veli toivottavat kaikille rauhallista Joulun odotusta!

perjantai 16. joulukuuta 2011

Pavlovin koira - klikkerin alkulähteillä?

Ivan Pavlov tutki ehdollistamista kuuluisilla kokeillaan vuodesta 1898 lähtien. Kokeissa koiria ruokkiessa soitettiin kelloa juuri ennen ruuan antamista. Aluksi koira ei yhdistänyt kellon soittoa ja ruokaa mitenkään, koiran syljen eritys lisääntyi vasta kun se sai ruokaa. Pian koirat kuitenkin oppivat yhdistämään kellon äänen ruokintaan, ja niiden syljeneritys käynnistyi kellon soitosta silloinkin, kun ruokaa ei ollut tarjolla lainkaan.

Innostus kokeisiin syntyi kun Pavlov huomasi koirien kuolaavan kuullessaan laboratorion käytävillä ruokkimaan tulevan hoitajan kenkien kopinan. Pavlov kutsui reaktiota ehdolliseksi refleksiksi ja piti ehdollistumista oppimisen tärkeänä periaatteena.


Lieneeköhän tämä ollut myös naksutinkoulutuksen pohja? 

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

2½ v

Tajusin eilen järkyttävän asian.. Nimittäin pikku apinani on jo kaksi ja puoli vuotias! En voi ymmärtää mihin tämä puoli vuotta on mennyt. Vastahan tässä kirjoittelin Olin kaks vee blogikirjotusta..

Tämä pikku apina kasvattelee vasta karvaansa takaisin. Kyllähän se sitä ahkerasti tiputtelinkin. Karvan kasvun kunniaksi silmäilin hieman ensi vuoden näyttelyitä. Ensi vuonna näyttelyitä tullaan käymään vähempi ja niihin mihin mennään, mennään matka ja tuomari huomioon ottaen.

Ainut jo nyt varma asia on shetlanninlammaskoirien  pääerikoisnäyttely, johon ollaan varmasti mennossa. En ole vielä koskaan erkkareissa ollu, ja siksi suuntaamme biilimme kohti Oulua 14.4. Muut näyttelyihin menot aukenee sitten kun tuomareita aletaan ilmoittelemaan.

2½ v

tiistai 13. joulukuuta 2011

Ihan oikea (vahti)poika

Tässä yhtenä iltana Oliver todisti sen minkä me kaikki jo tiesimme, mutta olimme siitä vain leikkiä laskeneet.

Luin tenttiin omassa huoneessani täällä maalla. Mumma katsoi tapansa mukaan Kaunareita televisiosta. Yllättäen kuulin Oliverin haukkuen sännäten ovelle, niinkuin sillä aina on tapana. Se ei kumminkaan ovelle päästyään lopettanutkaan hälytyshaukkuaan. Lähdin tarkistamaan tilannetta.

Ovi meni kiinni ja Oliver haukkui vimmatusti. Sitten oveen koputettiin ulkopuolelta. Ajattelin siellä olevan taas joku mumman ystävä, joka pelkää Oliverin karkaavan jos hän oven avaa. Nostin Oliverin syliini ja avasin oven. Sisään änkesi huonoa englantia sönköttävä kaupustelija, joka tunki käteeni korttia sairaasta veljestään ja pussillista 15e/kpl maksavia olkipukkeja. Siinä minä sitten seisoin haukkuva koira kainalossa ja pukkipussi kädessä mumman saapuessa ovelle. Hipsin äkkiä pois paikalta ja jätin kaupustelijan mumman huoleksi.

Jälkeen päin mietin, kuinka jokaisella maalla asuvalla vanhuksella pitäisi olla vahti talossa. Tiedä tuossakaan tapauksessa olisiko mumma edes kuullut, kun kaupustelija tuli sisään ilman Oliveria. Pidimme Oliverin kanssa mummalla pitkän puhuttelun oven lukossa pitämisestä. Ja meidän pikku vahtimme sai muutaman makkaran palasen hyvin tehdystä työstä.

Oliver on hyvin omaksunut uuden roolinsa

PS. Paljon tervetuloa kahdelle uudelle lukijallemme! n__n

maanantai 5. joulukuuta 2011

Joulunajan velvollisuus

Suurimmalla osalla lemmikeistä on tehtävänään eräs pakollinen asia kerran vuodessa, nimittäin olla mallina joulukorttikuviin. Oliverhan on jo pienestä pitäen opetettu olemaan kameran edessä parhaimmillaan, mutta eilen sain huomata suuren suuren mielenosoituksen joulukorttikuvia vastaan. Kuvat eivät kertoneet "hauskaa joulua!" vaan pikemmin ne sanoivat "ei voisi vähempää kiinnostaa, taasko tämä tyhmä hattu, anna mun nukkua koko joulun läpi". Onneksi parin kikkakakkosen jälkeen sain kuin sainkin hyvän kuvan joulukortteihin, mutta näitä angst-joulukorttejakaan en hävitä kyllä koskaan!


lauantai 3. joulukuuta 2011

Kiireisestä marraskuusta, rauhallisempaan joulukuuhun

Onko jo tonttuja näkynyt? Nyt kannattaa jokaisen karvakuonon olla erityisen kiltti. Ainakin Oliver on kiltti ollut. Äitini soitti mulle tuossa yksi ilta: "Sulle ei osteta mitään, oot saanu tänävuonna ihan tarpeeksi. Mutta Oliverille mä laitan paketin!"



Mitään ihmeellistä tässä ei oo joutanut tekemään. Koulu vie suurimman osan aikaa.. Ja plus nyt se, että meidän pikku perhe omistaa ihan ikioman ekan kämpän! Muuttamaan päästään puolen vuoden sisällä, en malttaisi enään odottaa! Oliverille tämä onkin iso juttu, se kun ei ole vielä kertaakaan muuttanut. Mutta eiköhän se mene hyvin, Oliver on kumminkin niin hyvä sopeutumaan.

Panki-koulu väliä tässä siis ollaan ravattu ja siksi viikonloppu menot ovatkin vain rajouttuneet tokotreeneihin. Paljon ollaan siellä opittu. Oliver on saanut muutaman liikkeen melkein varmoiksi ja minä olen oppinut uutta niin koirastani kuin lajistakin. Nyt vain odotellaan möllejä, joissa nyt eka voisi käydä ennen virallisia kisoja.

Kokkolassa ei olla vielä saatu ensilumea, sitä siis vielä odotellessa. Tahtoisin jo kuvailemaan talvikuvia.. Oliver on onneksi tajunnut alkaa kasvattaa VIHDOIN talviturkkiaan. Toinen on ollut ihan nakuna viimeiset kaksi kuukautta. Eipä muuta tälläkertaa, höpöttelemisiin!

Nana ja Oliver

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Machoinkin mies pelkää joskus

Oon kyllä saanut lenkeillä monet naurut tuon yhden pikkumiehen pelon kohteista. Hauskinta siinä on se, että muuten sitä ollaan niin isoa poikaa ja häntä liehuu ylhäällä sen merkiksi. Sitten tulee vastaan se jokin huisin pelottava juttu ja siitä itsevarmuudesta ei ole enään tietoakaan.

Tuossa yhtenä iltana lähdin Oliverin kanssa iltalenkille. Alkoi jo olla pimeää, niikuin tähän aikaan vuodesta aina onkin. Päästyämme pihasta alkoi vähän kauempaa kuulua koiran haukuntaa. Eräs uros collie, joka ei tykkää muista koirista, siellä tien toisella puolella haukkui vihaisesti Oliverille. Pikku jäbä vain nosti häntänsä vieläkin korkeammalle ja käveli oikein arvokkaasti poispäin colliesta.

Pääsimme läheiseen puistoon, jossa siihen aikaan vielä oli iltakävelijöitä, mm eräs vanhempi pariskunta. He kävelivät hitaasti ja tähyilivät puiden latvoihin välillä pysähtyen. Noh, tätähän itse herra itsevarmuus ei ymmärtänyt, vaan kyllä ne ihmiset oli sitten niin pelottavia! Häntä meni koipien väliin ja alkoi kamala vinkuminen samalla kun se hädissään ripeästi yritti paeta paikalta.

Ja voi kuinka mä nauroinkaan! Se oli niin koominen tilanne ja Oliver käyttäytyi ihan kun oisi maailman pelottavimmat ihmiset siinä ollut iltakävelyllä. Kun pääsimme puiston toiselle laidalle, sai Oliver itsevarmuutensa takaisin ja helpotukset siitä, ettei vanhat ihmiset sitä syöneetkään.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Ruoka-asiaa part. 3

Nyt on sitten lähtenyt pussi Happy Dog Supreme Sensible Adult Toscanaa käyntiin. Happy Dogin sivuilla lukee Supreme Sensible ruokasarjasta, johon kuuluu neljä eri makua, näin:

"Supreme Sensible – kulinaarinen maailmanympärysmatka ainutlaatuisine raaka-aineineen erityisiin tarpeisiin ei anna ainoastaan erityisen maukasta ja vatsaystävällistä vaihtelua ruokakuppiin, vaan tarjoaa kohdistettuja ratkaisuja vaativien ja herkkien koirien tietoiseen ravitsemukseen."

Olen aikasemminkin antanut Oliverille Happy Dogin annospusseja ja ne ovat maistuneet ja lisäksi tuoksuneet hyvältä. Toscana sisältää lammasta, lohta ja luonnollista oliiviöljyä sekä välimeren yrttejä. Nappulat tuoksuvatkin aavistuksen yrttisille. Tuotteen myös sanotaan sisältävän alennetun rasvasisällön, joka on ihanteellinen koirille, joiden energiantarve on alhaisempi. Proteiinia on 22% ja rasvaa 6,5%.



Makutesti antoi lupaavia tuloksia. Yleensä Oliver on todella epäluuloinen uusia ruokia tai namipaloja kohtaa, mutta tälläkertaa se söi hetken mietinnän jälkeen Toscana nappulan. Nappulat on muodoltaan hieman littanampia kuin ne mitä olemme aijemmin kokeilleet. Niissä ainakin on purupintaa enemmän. Happy Dogin sivuilla ilmoitetut hinnat ovat 4kg säkille 20e ja 12,5kg 55e. Ruoka on siis aika hintavaa. Pitää nyt seurata miltä ruoka vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä, ja voisiko tätä ostaa vielä joskus lisää.

20 vrk <3

torstai 17. marraskuuta 2011

Paluu treenikentälle

Voi elämä tätä kiireen määrää! Olen todella nyt laiminlyönyt blogin kirjoituksen.. pahoittelen sitä.

Viime sunnuntaina sitten alkoi ne kauan odotetut alotokotreeni. Ajattelin jo päivällä, että mitäköhän siitä tulee..Oliver oli ollut koko viikonlopun mökillä juoksentelemassa, jonka jälkeen se näki vielä Tico kaveria illasta ennen treenejä. Koira oli silmiinnähden väsynyt! .. Ja niin oli kyllä emäntäkin ohjelman täyteisen viikonlopun jäljiltä.. Keräsin kuitenkin viimeiset energian rippeeni ja pilkoin namit, iskin treeniliivin päälleni ja Oliverin autoon.

Ensimmäisellä kerralla kävimme kaikki alokasluokan liikkeet läpi, paitsi hyppyä. Ohjaaja halusi vähän nähdä ryhmän tasoa, joka olikin laidasta laitaan. Me Oliverin kanssa sijoituttiin ehkä keskitasolle ryhmäläisistä.

Ohjaaja kehui Oliveria todella rauhalliseksi, kun se niin nätisti istui luoksepäästävyydessä. Tiedä sitten oliko se vain niin väsynyt, ettei se jaksanu nostaa peppuaan maasta. Myös paikallaan makuu ja luoksetulo menivät todella hyvin.. ja samaa ei voida sanoa seuraamisesta, joka oli täysi katastrofi..

Ensinnäkin olin ottanut liian vähän nameja mukaan, jotka tietenkin loppuivat kesken. Lisäksi halli oli niiiin täynnä ihania tuoksuja, ettei herran nokka noussut kertaakaan maasta.. Ohjaaja lohdutti kertomalla liikkeen vaikeuden ja lupasi, että kyllä se vielä siitä lähtee menemään.

Ensi sunnuntaina sitten uudestaan. Treenien jälkeen suuntaamme kohti Vähäkyröä ja maalaiselämää. Mummalla onkin ollut meitä jo ikävä. :')

perjantai 4. marraskuuta 2011

Ryhmittäydytään!

Oon todella iloinen! Bongasin viikko sitten, että Kilta aikoo järjestää uuden alotokoryhmän sunnuntaille klo 18-19! Laitoin heti sähköpostia ilmoittaakseni meidät mukaan! Tuo sunnuntai passaisi niin kivasti, koska silloin vielä ollaan Kokkolassa. Nyt tokon ryhmätreenaus onkin jääny vuodeksi juuri sen takia, että ryhmät yleensä kokoontuivat viikolla, jolloin me Olin kanssa oltiin Vaasassa.

Nyt sain sitten tiedon, että me oltiin päästy mukaan kymmenen muun koirakon kanssa. Ens viikon sunnuntaina alkaa treenaus ja se vie taas askeleen lähemmäs virallisiin kokeisiin ilmoittautumista ja sitä TK1:stä


perjantai 21. lokakuuta 2011

Sarjassamme tee se itse - aktivointilelut

Mulla alkoi tälläviikolla työharjoittelu keskussairaalalla, ja Oliver on jäänyt pakosta vähemmälle huomiolle. Huomasin tuossa yksi päivä sen olevan todella tylsistyneen oloinen. Noh, mullahan ei ole varaa hienoihin aktivointipalapeleihin jotka kehittäisivät mieltä. Päätin sitten nuukana ihmisenä tehdä itse semmoisen!

Löysin pienin puolentoista litran limsapullon, johon tein muutamia reikiä. Tämän jälkeen täytin pullon hyväntuoksuisilla nameilla ja laitoin korkin kiinni. Pullo sai ilmiömäisen vastaanoton Oliverilta, joka vietti seuraavat kaksi tuntia sitä ympäri kämppää pyöritellessä!



Tiistaina tuli viimein hammaskiven poistaja, ja sain pitää ensin vahingossa tulleen hammasharjan. Vielä en ole ehtinyt sitä kokeilla, mutta ainakin vaikuttaa hyvältä käteen ja kestävältä.


Oliver lähtikin nyt illasta "mummolaan" mökille yökyläilemään, kun mulla on huomenna näyttelyt hamsuttimien kanssa. Saas nähdä miten saan unta ilman sitä ensi yönä..

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Osallistujan on helppo hymyillä!

Aamu lähti käyntiin jännityksen vallassa. Viime hetkillä sain Sallan mukaamme mölliagilityn kannustusjoukkoihin. Menimme paikalle siinä ennen kello yhtä. Luokkina oli kisaavien rata, möllirata sekä hupiputkirata, johon me sitten ilmoittauduimme. Mölliradalla kun oli pussi, jota emme ole vielä päässeet treenaamaan.

Kisat alkoi kisaavien radalla ja me saimme odotella vuoroamme pitkään. Oliver ehti siinä odotellessa hurmata pari naista sekä saada leikkiseuraa 7kk vanhasta shelttipojasta. Kivaa oli taas nähdä upeiden koirien liitoa radalla, sekä tavata tuttuja. Harmillisesti Salla joutui lähtemään ennen meidän vuoroamme, joten videokuvaa jäi saamatta.

Sitten vihdoin oli putkirataa tutustuminen. Rataa ei oltu tehty turhan helpoksi. Viidessä minuutissa oli hankala painaa mieleen kymmenen sisäänmenoa ja sitä missä järjestyksessä ne olivatkaan. Moni kisaavakin siinä naureskeli, että miten tällaista voisi muistaa :D

Olimme 12. koirakko ja ehdin vielä kertailla putkien suuntia. Oliver oli todella rauhallinen ja kiinnostunut vain musta ja mun taskussa olevista herkuista. Se odotti kiltisti kun kävelin ensimmäiselle putkelle ja sitten käskystä ampaisi matkaan. Yleisö eikä siellä haukkuvat koirat häirinneet sen keskittymistä ollenkaan vaan se innoissaan syöksyi putkissa. Tästä olen erityisen helpottunut!


Aikamme oli 52.44 ja virhepisteitä tuli kaksi (jotka olivat täysin mun mokia), eli hylyltä vältyttiin! Palkinnoille emme päässeet, mutta niin mahtava fiilis on, että kannatti lähteä vaikka hirvittikin!

lauantai 15. lokakuuta 2011

Postia postia!

Eilen pääsin vihdoin hakemaan odotetun paketin. Viime viikolla sitten vihdoin tilasin hammaskiven poistajan Peten koiratarvikkeesta. Lemmikkien viikon kunniaksi postikuluja ei ollut, joten ajattelin vähän selailla sivustoa.. Sieltä löytyi Hurtan talvimantteli halvalla, joten semmoinen sujahti oitis ostoskoriin.

Paketin sitten kotona avattua jouduin kuitenkin pettymään. Hammaskiven poistajan tilalla olikin hammasharja.. Laitoin heti viestiä mokasta menemään. Jospa se kiven poistaja ensi viikolla sitten ilmestyisi.

Talvimantteli sentään paketista sentään löytyi ja oikein hyvän kokoinen olikin. Oliveria taas tapansa mukaan nolottaa pitää kuteita päällä, mutta kyllä se vielä kiittää kun on jotain lämmintä päällä kun talvella kylmässä autossa pitää istua.


Äitiltä saatu Fleksivalo
Huomenna suunnitelmissa olisi osallistua ensimmäiseen mölliagilityyn! Ainakin "hupiradalle" menemme, ja ehkä mölliradalle, vaikka rengas onkin vielä uusi tuttavuus.. Mutta hauskaa me ollaankin menossa pitämään ja kisakokemusta hakemaan! 

lauantai 8. lokakuuta 2011

Liitäen Kannuksessa

Eilen lähdimme Oliverin kanssa pitkästä aikaa Kannukseen Astaa ja Seriä katsomaan. Tarkoitus oli mennä Astalle matkaseuraksi eläinlääkäri reissulle. Koirat heitettiin takapenkille ja matkaan lähdettiin. Seri ja Oliver olivat niin kiltisti koko matkan.

Serin saatua kennelyskä tehosteen ja hamsut antibiootit, kiirehdimme takaisin Kannukseen ja apteekkiin. Koska apteekki oli kylillä, keksi Asta että voisimme käydä katsomassa onko agilitykenttä vapaa. Ja olihan se! Pääsimme vähän treenailemaan ja ai että Oliver oli innoissaan!


Treenattiin ensin erikseen kolmen hypyn sarjaa, joka meni kuin liitäen Oliverin ollessa niin innoissaan. Se ei edes halunnut ottaa namia multa vaan oli jatkamassa seuraavalle esteelle. Otettiin myös puomilla kontaktia, joka oli päässyt vähän unohtumaan. A meni kivasti sekä lähetykset putkeen siihen asti, kun kova tuulenpuuska heivasi sen kentän laidalle :'D

Treenien jälkeen Seri ja Oli saivat vielä leikkiä Astan takapihalla ja sitten olikin jo aika lähteä kohti kotia myrskyn saattelemana. Kiva päivä kyllä oli!

Rankan päivän jälkeen löysin ERÄÄN sohvalta..

perjantai 7. lokakuuta 2011

Tunnustus

Blogimme sai tunnustuksen Heidiltä, kiitämme oikein paljon! ^___^




Tunnustuksen saaneen pitää;

1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Tunnustuksensa teille tarjoilee Oliver, tämän blogin päätähtenä;

   1.  Kukaan ei ymmärrä, mikä hienous on kun ensin kaivan takakoivella korvaa ja sitten nuolen kyseistä takajalkaa ja vielä toistan tämän monta kertaa. Minä ymmärrän!

  2. Vauvana olin melkoinen mamman poika... Vielä koiraäitini luona asuessani, en raaskinut syödä herkkuja sisarusteni lailla, vaan kiikutin herkut mamman luokse portin taakse..


  3. On yksi asia, mikä minua hirvittää yli kaiken. Se on nämä kaameat pikkulapset ja varsinkin kun ne juoksee huutaen!


  4. Rakastan talous- sekä vessapaperia! Sitä on niiiiin ihana repiä! Se ääni ja se valkoisen silpun määrä, ah! 


  5. En kovin innokkaasti syö uusia herkkuja, olen aika epäileväinen niiden suhteen. Yleensä mamman pitää hieman kannustaa minua maistamaan uutta luuta tai herkkua. 


  6. Tykkään todella hamsteri siskoistani ja olen hyvin kiinnostunut heidän tekemisistään. Mutta älkää vain kertoko tätä niille!


  7. Jos saan valita, niin mielummin lepäilen miesten jalkojen juuressa. Mammani leikkisästi on   kaikille sanonut, että hakeudun samanarvoisieni seuraan, mitä se nyt tarkoittaakkaan..


  8. Pienempänä koirana, minulla oli tapana aina mennä ulko-oven luokse ja soittaa pientä kelloa nenälläni merkiksi omistajilleni siitä, että halua ulos tarpeilleni. Nykyään olen jo niin iso ja kokenut tuon asian kanssa, että jaksan odottaa ulospääsyä ilman kelloa.


Tässä olivat Oliverin tunnustukset. Tunnustus lähtee eteenpäin seuraaville upeille blogeille :


1. Rockn Roll Life - Taavin elämää
2. Cara & Isla
3. Lara
4. Netta's Stage
5. We are hairy

tiistai 4. lokakuuta 2011

Meille ei kuulu mitään..

..Ei ainakaan mitään kertomisen arvoista. Ollaan nautittu maalaiselämästä ja tokoa treenattu aina ajan ja sään salliessa. Ilokseni huomasin, että Oliver osaa nyt 90% varmuudella liikkeestä maahanmenon. Kyllä sitä ollaan hinkattukkin, mutta paussi tässäkin asiassa näköjään puhuu puolestaan. Seuraaminenkin sujui (melkein) kuin tanssi!

Oliverin päivät ovat kuluneet kärpäsiä jahdaten ja mummalta herkkuja kerjäten. Pientä ongelmaa on ollut automatkoilla... Herra on päättänyt, että jos sitä kerran kahlitaan joka kerta vöihin, niin hänhän sitten myttää penkkien suojana olevan viltin ja samalla raapii penkkejä.. Ja minähän sitten huudan naama punaisena niin, että vastaantulijat varmasti ajattelevat hullun olevan auton ratissa.

Sunnuntaina imuroin takapenkin karvoista ja siirsin vyön penkkien toiselle puolelle. Kahlitsin myös viltin niin tiukasti penkkien ympärille, ettei sen pitäisi siitä helposti lähteä. Sota on käynnissä!

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Ruoka-asiaa part. 2

Ja taas hieman päivitystä siitä mitä meillä syödään tällähetkellä. Saatiin kesällä eräästä mätsäristä BIS1 sijoituksesta 12,5 kg säkin Natural Trainer Adult Medium - koiranruokaa. Tämä ruoka onkin hieman erikoisempaa, Italialaista ruokaa, jota ainakin V.I.Pet oy tuo Suomeen. 

Vaikka ruoka olikin tarkoitettu medium kokoisille koirille, niin hyvin se Oliverillekin passaa kun vaan annoskokoja pienentää. Ja kyllä on hyvin maistunutkin tämä ruoka. Myös jätökset ovat pysyneet kohtuullisen kokoisina. 

Olen tykänny todella tästä ruuasta. Tätä voisikin alkaa syöttämään jos sitä vain täältäpäin saisi. Kalliimpaa ruokaahan tämä on kuin esimerkiksi Profine, jota meillä on ennen syöty.


Tämä pussi on kohta tuhottu, ja seuraavaksi olisi sitten vuorossa pussi Happy Dogin koiranruokaa, joka sekin ollaan mätsäristä voitettu. Kerron sitten siitäkin mielipiteeni. 

lauantai 24. syyskuuta 2011

Vaasassa vieraissa

Torstaina lähdimme Oliverin kanssa yhdessä kouluun. Tosin Oliver ei ihan sinne asti päässyt, vaan Sannan huolehtivaan hoivaan siksi aikaa kun minä kävin piikittelemässä kumikättä. Koulusta päästyäni ajelin heti Sannalle, jossa Oliver ja Taavi jo minua odottelivatkin. Oliverkin oli kuulemma ollut ihan kiltisti poissaollessani.

Ulkona satoi vähän väliä, mutta koitimme silti olla ulkona, jossa pojat saivat purkaa energioitaan hajottamatta paikkoja. Oliver taas näytteli hampaita Taaville.. muka jo niin iso mies, ettei kestä kakaroiden innokkaita leikkejä.. Niitä lupailemiani kuvia tuli sitten otettua niukanlaisesti, kun sitä vettä tuli taivaan täydeltä.

Treenasimme myös vähän keppejä ja hyppyä Sannan ja Taavin hienolla takapiharadalla. Hienosti Oliver muisti kepit, vaikkei niitä oltu vähään aikaan treenattu. Hyppyjen jälkeen kynimme pojat ja saimme irti shelttipennullisen verran karvaa. Ihanaa tämä karvanlähtöaika -_-

Sitten olikin jo kiire lähteä näyttelytreeneihin, meille Oliverin kanssa pitkästä pitkästä aikaa. Ja kyllä se kannatti! Taas sitä oppi paljon uutta, ja vähäisen koirakkomäärän takia saimmekin paljon itsenäistä opetusta.

Mutta tässäpä muutama niistä kuvista, jotka onnistuivat:

Ei niin kuvaukselliset pojat



*KUPS!*
Kiitoksia jälleen Sannalle ja perheelle vieraanvaraisuudesta! Seuraavalla kerralla muistan tuua sen pyyhkeenne :''D

torstai 15. syyskuuta 2011

Menneitä mätsäreitä ja tulevaa

Oltiin nyt kahtena viikonloppuna mätsäreissä. Ensin Halsualla ja sitten Toholammella. Molemmissa Oliver esiintyi hyvin, mutta emännässä on nähtävissä pientä mätsäriväsymystä. Tänä vuonna ollaan kierrelty ennätys määrä mätsäreitä, 17 jo vuodelle ja vielä on muutama tiedossa loppuvuodesta. Mutta kivaa on ollut, kun on kavereiden kanssa pystynyt lähtemään, eikä yksin ole kehänlaidalla tarvinnut odotella!

Halsua SIN3
LapsiKoira? Toholampi SIN3
Ensi viikolla päästäänkin pitkästä aikaa näyttelytreeneihen Sannan ja Taavin kanssa! Ei olla niitäkään nähty sitten sen hermoja raastavan Helsingin reissun ja siitäkin tuntuu olevan ikuisuus! Pääsevät pojat taas leikkimään pitkästä aikaa. Lupaan siis kuvarikkaan kaveripostauksen ensi viikolle!

Sitä ennen tässä nyt ei olekkaan mitään isompaa tiedossa Oliverin kanssa. Nyt kun koko kesä on hypätty sen menoja, on syksyllä hamsujen vuoro loistaa. Tässä onkin nyt tuloillaan ainakin neljä Pet Showta ennen joulua. Jos kiinnostusta lukea löytyy, niin joku kerta voisin omistaa yhden postauksen kokonaan näille meidän ötököille, aka Oliverin pikku lampaille n__n

lauantai 10. syyskuuta 2011

Tylsä paluu arkeen..

Syksyn mukana alkoi koulu, koulun mukana tuli kasa tehtäviä ja armotonta tentteihin lukua.. Miten tämä sitten vaikuttaa koiran elämään? No siten, ettei emäntä ehdi tuohuta sen kanssa niin paljon kuin haluaisi.



Kouluviikkoisin Oliver, poikkeuksia lukuunottamatta, kulkeen mun kanssa viikoiksi Vähäkyröön. Siellä se viettää mumman kanssa päivät, kun mä virun koulunpenkillä. Iltapäivisin serkun lapset tulevat heittelemään sille palloa. Oliverilla kyllä on siis onneksi tekemistä päivisin. Illalla koulun jälkeen koitan sen kanssa lenkkeillä ja treenailla koulutehtävien lomassa.

Eniten tässä  mun mieli masentuu siitä, kun en ehdi tekemään sen kanssa niin paljon kuin haluisin. On niin mieltä virkistävää ja rentoittavaa opetella uusia temppuja ja tehdä pitkiä metsälenkkejä. Oon kyllä koittanut sitäkin, että luen Oliverille tenttialuetta, mutta siitä touhusta se ei oikein innostu.


Oon kyllä etuoikeutettu siitä, että mun ympärillä on näin ihania ihmisiä, jotka ehtii ja pystyy touhuta Oliverin kanssa silloin kun itse en ehdi. Kaikista kamalinta olisi se, että asuisin Oliverin kanssa kahdestaan jossain kaukana, ja koulupäivät se joutuisi olemaan yksiössä yksinään ja iltaisin katsomaan kun mä teen tehtäviä.

Se jos mikä on varmaa on, että kaikkina vapaina hetkinä Oliver varmasti saa jakamattoman huomioni. <3

maanantai 29. elokuuta 2011

Valmiina pimeään syksyyn

Ajattelin tehdä vähän tällaisen teema aiheisen tarvikepostauksen aiheena "Syksy". Tälläkertaa vuorossa ovat heijastin kamppeet ja muut pimeään ja märkään liittyvät tavarat.


Ostin tänään tuollaisen Best Friend Gearin vilkkuvalon Oliverin pantaan laitettavaksi, silloin kun oikein pimeää tulee. Varsinkin maalla, kun valoja ei ole joka tien nurkassa, on tuo varmasti hyvä ja antaa koiralle näkyvyyttä. Autot näkevät meidät sitten kaukaakin. Valo vilkkuu kolmeana eri värinä nopeaan tahtiin.


Tässä Oliver esittelee Hurtta huomioliiviään. Liivin koko on 35 ja juuri passeli.


Ja tässä vesisateille Hurtan sininen sadetakki. Tämäkin on ollut käytössä jo monet kerrat. Koko on 36.


Tämä onkin sitten ainut pannoistamme, jossa on heijastinta. Tämä Cara-panta on ehdottomasti yksi suosikeistani. Tykkään niin noista pinguista! :)


Nämä Hurtan nahkavaljaat ostettiin kun Oliver taisi olla puolen vuoden ikäinen. Silloin ne oli pikkuisen isot, mutta kun Oliver kasvoi ne osoittautuivat juuri oikean kokoisiksi. Todella hyvässä kunnossa ne on pysyneet, vaikka ovat olleet mukana vaikka ja missä. Kannatti siis silloin heti ostaa vähän kalliimmat ja laadukkaat valjaat. Noista heijastimista ei kyllä enään ole hyötyä, koska Oliverin karvat peittää ne täysin :D

Muistakaahan tekin näkyä nyt tulevilla syyspimeillä! :)