keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Machoinkin mies pelkää joskus

Oon kyllä saanut lenkeillä monet naurut tuon yhden pikkumiehen pelon kohteista. Hauskinta siinä on se, että muuten sitä ollaan niin isoa poikaa ja häntä liehuu ylhäällä sen merkiksi. Sitten tulee vastaan se jokin huisin pelottava juttu ja siitä itsevarmuudesta ei ole enään tietoakaan.

Tuossa yhtenä iltana lähdin Oliverin kanssa iltalenkille. Alkoi jo olla pimeää, niikuin tähän aikaan vuodesta aina onkin. Päästyämme pihasta alkoi vähän kauempaa kuulua koiran haukuntaa. Eräs uros collie, joka ei tykkää muista koirista, siellä tien toisella puolella haukkui vihaisesti Oliverille. Pikku jäbä vain nosti häntänsä vieläkin korkeammalle ja käveli oikein arvokkaasti poispäin colliesta.

Pääsimme läheiseen puistoon, jossa siihen aikaan vielä oli iltakävelijöitä, mm eräs vanhempi pariskunta. He kävelivät hitaasti ja tähyilivät puiden latvoihin välillä pysähtyen. Noh, tätähän itse herra itsevarmuus ei ymmärtänyt, vaan kyllä ne ihmiset oli sitten niin pelottavia! Häntä meni koipien väliin ja alkoi kamala vinkuminen samalla kun se hädissään ripeästi yritti paeta paikalta.

Ja voi kuinka mä nauroinkaan! Se oli niin koominen tilanne ja Oliver käyttäytyi ihan kun oisi maailman pelottavimmat ihmiset siinä ollut iltakävelyllä. Kun pääsimme puiston toiselle laidalle, sai Oliver itsevarmuutensa takaisin ja helpotukset siitä, ettei vanhat ihmiset sitä syöneetkään.

1 kommentti:

  1. Sulattava katse <3
    Oli on niin Matchomän <3

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit! :)