Kasperin kanssa ollaan tälläviikolla tutustuttu klikkerin ihmeelliseen maailmaan, eli toisin sanoin: aloitettu klikkeriin ehdollistaminen. Aluksi ääni oli hieman jännä, mutta nyt on tainnut alkaa mennä oppi perille. Klikkerinä toimii edelleen kaverilta kuusi vuotta sitten "perintönä" saatu ihanuus, tuntuu kurjalta edes ajatella uuden ostoa.
Olen naksutellut iltanappulat Kasperille. On muuten todella hyvä aktivointi harjoitus, kun pentu joutuu noin "metsästämään" omat sapuskansa! Otin yhden kerran videolle, ja tarkennus on kyllä vähän niin ja näin... mutta kyllä siitä selvän saa.
Kasper on oppinut jo istumaan käskystä. Lisäksi se odottaa todella hienosti ruokakupin edessä, että saa luvan alkaa syömään. Myös maahanmenoa ollaan treenattu. Luoksetulo tuntuu olevan hyvällä mallilla. Joka kerta pikkumies ei edes halua palkaksi namia, vaan kehut ja rapsutuksen ovat paljon kivempiä!
Kasper on saanut, jo lähipiirissä vakiintuneen, lempinimen: Vieteri. Tämä kuvastaa pikkumiestä todella hyvin. Pikkuinen pomppiva pakkaus, joka ei pelkää ketään eikä mitään. Lenkeillä se olisi heti menossa tervehtimään kaikkia ja kaikkea, kuinka reipas pentu se onkaan ♥