Monttukuvapostaus

Juhannuksen 31h

Perjantaina suuntasimme Oliverin kanssa mökille meren rantaan. Sää ei aluksi ollut mikään hyvä, mutta sitä uhmaten me ulkoilimme, poimimme juhannuskukkia ja heittelimme palloa. Illasta aurinko sitten alkoi paistamaan ja samalla kun sauna lämpeni, kahlailin ja uitin vähän Oliveria meressä. Pikkuherra taisi suuttua mulle uittamisesta, koska ei katsonu muhun päinkään ennenkuin turkki oli taas kuivunut.

Kosteaa kenties?

Saunan jälkeen sain kuulla mahtavia uutisia, nimittäin mökkinaapuri Paula tulisi kanssa illalla mökille! Emme olleet nähnyt pitkään aikaan, eikä Oliverkaan ollut nähnyt Remu shelttiä (Foxitar Diskofriikki) sen koomin. Herätin Oliverin raa'asti klo 22 ja suuntasimme vielä yhteiselle lenkille juoruilemaan maailman tapahtumat. Ensin pojat ottivat toisistaan mittaa, mutta pian Oliver antautui rooliinsa ja antoi 9-vuotiaan Remun määrätä tahdin. Kello alkoi jo olla paljon ja päätimme jatkaa huomenissa.

Lauantaina heräsin siihen, kun joku pökkii kuonollaan huoneen ovea ja vinkuu päästä sisään. Mietin jo, onko Oliver ehtinyt nukkua ollenkaan yöllä! Päivä jatkui valokuvia ottaen ja pihalla leikkien. Huomasin myös, että Oliver oli sitten päättänyt pudottaa pohjavillansa Juhannuksen kunniaksi...

Hämä-hämä-häkki

Sisilisko ottaa aurinkoa n__n

 Ruuan jälkeen päätimme lähteä moottiriveneajelulle. Oliver sai pelastusliivit päällensä ja niin lähdettiin matkaan! Olimme merellä melkein kaksi tuntia ja Oliverin selvä mielipide oli asiaan "Kaikkialle te mua raahaatte... mulla on väsy!" Se nuokkui koko veneajelun ajan :'D

Iltapäivällä näimme taas Remua ja Paulaa. Omistajat loikoilivat trampoliinilla ja koirat kävelivät peräkanaa pihalla. Kuviakin tuli taas otettua muutamia, niitä siis tähän jälleen.

Iso häntä ja pikku häntä

Niin mikä shelttien kokoero?

Illalla lähdimme saunan jälkeen takaisin kaupunkiin Oliverin kanssa. Lopputuloksena yksi erittäin väsynyt koiruus, pikkuisen väsynyt emäntä sekä ihana Juhannus!

On se koiranelämä rankkaa

Oliver tuntuu olevan vieläkin väsynyt viime viikonlopusta. Tiistaina raahasin sen mätsäriin Kalajoelle. Oltiin varauduttu vesisateeseen, mutta onneks semmoista ei tullutkaan. Tuomari arvosteli ja kertoi jokaisesta koirasta yleisölle. Aikuisissa koirissa koiria oli 33 kappaletta ja me kun olimme numerolla 4, saimme odottaa pitkän aikaa nauhakehän alkamista. Parina meillä oli pyreneittenmastiffi. Oliver esiintyi hyvin, vaikka tuulessa kovaa lepattavat kehänauhat sitä häiritsivätkin. Saimme punaisen nauhan.

Siinä kehän laidalla kuunnellessa tuomarin arvosteluja jokaisesta koirasta, alkoi mieli kallistua sen puoleen, että hyvä on jos edes sijoitutaan. Nauhakehässä koiria oli noin 12 kappaletta. Oliver jaksoi edelleen seistä hienosti ja tuomari ottikin meidät yllättäen ensimmäisinä kehän keskelle. Viisi muutakin koiraa pääsivät jatkoon ja muut poistuivat kehästä. Tuomari juoksutti meitä monta kierrosta ympäri, ennenkuin alkoi sijoittamaan. Meni nelonen, kolmonen, kakkonen ja sitten oli jäljellä kolme koiraa, me mukaan lukien ja yksi sijoitus. Juoksimme taas ympyrää ja mielessäni kävi, ettei meille sijoitusta varmaankaan tulisi. "Tänään aikuisten ykkönen on shetlanninlammaskoira!" n__n  BIS-kehässä olimme sitten BIS2:sia! Palkintoja tuli taas ihan kivasti, mutta kuvaan otin vain ruusukkeet ja pokallin.

PUN1 BIS2

Eilen Oliverilla oli hieman hankalampi aamupäivä. Se oli edelleen todella väsynyt, tälläkertaa varmaankin mätsäristä. Kello 8 aikaa puin sen sadetakkiin ja se näytti erittäin nololta eikä suostunut liikkumaan. Onneksi ovesta päästyämme se unohti takin, mutta.. sitten siellä ulkona satoikin vettä! Raukka oli aivan nolona koko aamulenkin ajan. Lähdimme heti takaisin kun herra oli saanut asiansa tehtyä.

Koko loppupäivän se on vaan nukkunut. Iltalenkillä se näytti jo piristymisen merkkejä. On se vaan rankkaa tuo koiranelämä, ei voi muuta sanoa.

Seuraava koitos onkin sitten Kokkola KV näyttely, johon toivottavasti tulee kannustusjoukkoja Oliverille. :)

Uitettu piisamirotta

Eilen suuntasimme kaaramme kohti Kannusta. Tarkoituksena oli käydä päivä viettämässä Serin ja Astan kanssa, sekä Eskolan mätsärissä pyörähtämässä. Väli Kokkola-Kannus on pelottavan lyhyt ja meinasin jopa ajaa risteyksen ohi. Oliver varmasti ihmetteli, että mikä ralli tämä tämmöinen nyt heti aamusta on.

Ehdimme vähän aikaa olla, ennenkuin lähtö oli kohti Eskolaa. Kuvailtiin kaikki Astan ihanat hamsut läpi ja annettiin koirien juosta ylimääräiset energiat pois. Sitten juustot ja makkarat laukuissa lähdimme ajelemaan mätsäripaikalle.

Koiria tähän mätsäriin oli tullut yllättävän vähän. Luokkiakin oli vain pennut ja aikuiset. Meidän pariksi tuli hieman rauhaton beagle narttu. Oliver esiintyi taas normaalin naurallisesti, jess! Saatiin punainen nauha. Nauhakehässä meitä vastassa olivat myös Seri. Oliver jaksoi hienosti siestä kuumuudesta huolimatta ja sijoituimme PUN2. Seri tuli hienosti PUN3:seksi!

"Auu, mä voitin nää!"

Mätsärin jälkeen lähdimme uittamaan koiria jonkunlaiselle soramontulle. Vesi oli lämmintä ja mäkin uskallauduin kahlaamaan. Ajattelin, että näin puhtaassa vedessä Oliverkin voisi heittää talviturkkinsa. Oliverhan ei tykkää vedestä, mutta se kyllä ui mielellään jos sen sinne kuljettaa. Kaikista kurjin homma siinä on vaan se turkin kuivaaminen sitten.

Kimppakyyti

Illalla lähdimme koira sekä emäntä väsyneinä kohti kotia. Oli taas kiva päivä, kiitos kun saimme pistäytyä! n__n

Sehän on minilassie!

Tänään haluan purkaa tuntojani, monen muunkin sheltti-ihmisen joskus kokemasta asiasta, nimittäin rodusta nimeltä "minilassie". Tämä jo niin monen mieliin syöpynyt rotu on luultavammin syntynyt elokuvan ja kutistuskoneen seurauksena. Eniten tähän rotuun törmäävät soopeleiden omistajat.

Jos olisin saanut sentin jokaisesta kerrasta, kun joku jossain kysyy "onko tämä se minilassie" tai kun lapsi huudahtaa "äiti kato! minilassie!", olisin varmaankin jo miljonääri. Keskustelu yleensä jatkuu seuraavasti:

"Ei. Tämä on shetlanninlammaskoira."

"Aijaa.... Ompa se pieni!" n____n'

"Hmm .. " -__-'

Tuntuu varmaan oudolta, miten jotakuta voikaan vaivata tällainen pieni asia näin paljon, mutta silloin ette ole olleet minun saappaissani. Kun alat kuulla tätä melkein mihin tahansa menet, se alkaa pian tulla korvista ulos. Tekisi mieli pitää ihmisille jonkinlainen luento siinä paikassa. "Lassien oli collie ja vieläpä narttu!"  

Yllätyin todella positiivisesti Tikkurilan rautatieasemalla, kun odotimme Pendoa Kokkolaan. Samaan junaan oli nousemassa suurehko perhe. Perheen noin 13-vuotias poika huudahti muulle perheelleen: "Oo, sheltti!" Se oli kyllä sen päivän parhain asia! Ehkä on sittenkin toivoa saada tämä elokuva-kutistuskone rotu ajettua sukupuuttoon!

Herra junailee jälleen

Niinkuin jo edellisessä blogimerkinnässä mainitsin, olimme to-su Tiitun luona Hyvinkäällä. Nyt kun mullakin on opiskelijaedut, menimme enemmän kuin mielellämme junalla.

Ensimmäistä kertaa Oliver oli junassa viime kesän alussa, jolloin se oli yksi vuotias. Silloin eniten huoletti se, että jaksaako se pidätellä melkein viiden tunnin matkan. Silloin se löi mut ihan älläkällä. Kun junaan päästiin se nätisti alkoi makoilla jalkatilassa ja sivusilmällä seuraamaan mitä muualla vaunussa tapahtuu. Edes kissat, toiset koirat tai lapset eivät sitä häirinneet.

Viime torstaina Oliver matkusti viidennen junamatkansa Pendolinojunalla. Nytkin se vaan makoili ja seuraili vieressä olleita kissoja ja todisti niiden karkumatkoja vaunussa. Oltiin saatu todella hyvä paikka lemmikkivaunusta, nimittäin ihan viimeinen paikka jonka takana siis oli vain seinä. Oliver makoili koko matkan penkin alla. Onneksi mulla onkin noin kompaktin kokoinen koira, jonka kanssa on helppo matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla! Junat on siinäkin mielessä ihania matkustaa, koska siellä on (yleensä) todella viileää, eikä koirallekkaan tule kuuma.

Pääsimme Tikkurilan asemalle, josta sitten matkustimme lähijunalla Hyvinkäälle. Lähijunissa Oliver onkin ollut jo monet kerrat ja osaa ottaa rauhallisesti. Eräs vanhempi herra kysyikin minulta lähijunassa Oliverin ikää ja sen kuultuaan ihmetteli miten se onkin noin rauhallinen tälläisessä rämisevässä junassa.

Sunnuntain kotiintulomatka meni nopeasti. Viereemme tuli Tampereelta pitkä mies, josta Oliver ei jaksanut enää välittää. Samat karkailevat kissat olivat myös mukana paluumatkalla ja niiden touhuja seuraillen meni Oliverin matka.

Mätsäreitä ja kavereita

Kyllä nyt meitä lämpimällä hemmotellaan. Koirille tekee vaan tukalaa tämä kuumuus. Me emme silti jää kämpän nurkkaan vaan lähdetään ison vesipullon ja varjon kanssa liikkeelle! Eilen lähdimme Vähänkyrön kautta Vaasaan treffaamaan Sannaa ja Taavia. Pojat saivat riehua sydämensä kyllyydestä. En tiedä onko se sitten sitä, että Oliver on vanhempi vai mitä, mutta sitä alkoi lopulta ärsyttämään Taavin energisyys :'D

Lepakkomiehet

Samalla reissulla poikettiin Vaasan rottweileryhdistyksen järkkäämässä mätsärissä. Ilta oli yhtä kuuma kuin päiväkin, mutta pysyteltiin ennen kehää varjossa ja juotettiin poikia paljon. Ensin kehään menivät Taavi ja Sanna saaden sinisen nauhan. Sitten oli meidän vuoro. Parina oli tipsu ja nauhana punainen. Oliver meni todella hyvin!

Nauhakehässä olimme ykkösiä ja BIS kehässä kakkosia. Ei siis ihan huonosti menny tälläkään kertaa. Palkinnoksi saatiin taas ruokaa. Nyt sitä on jo varmaan kahdeksi vuodeksi! Taavi esiintyi hienosti SIN2:seksi, onnea vielä! ^__^

PUN1 BIS2

Tänään sitten olimme Himangalla mätsärissä. Päivä oli taas kuuma ja porukkaa oli paljon paikalla. Tälläkertaa Oliverin esiintyminen oli katastrofimaista.. En sitten tiiä johtuiko se kuumuudesta, väsymyksestä vai juoksuisesta nartusta mätsäripaikalla... Noh, sijoituttiin kumminkin SIN3, eikä ihan tyhjin käsin tarttenut kotiin lähteä. Seri ja Asta olivat hienosti SIN2, onnee! n__n

SIN3 - kyllä näette oikein, PERUNAA 

Pitää vielä mainita yllätysvieraasta joka kävi maanantaina kääntymässä. Asta tuli koiran kanssa.. odotuksia rikkoen se koira ei tälläkertaa ollutkaan Seri vaan Astan serkun koira Vilma. Siinä oli taas shelttiä kerrakseen ja niin kova vilske ettei kunnollista kuvaa saanu. On kyllä hyvä, että joku laittaa Oliverin ruotuun. Kiitämme kovasti Astaa Oliverin synttärilahjoista! n__n

Oliver 2v 31.5.2011!

Aika tosiaan lentää siivillä ja meidän pikkukoira on jo kaksi vuotias pikkumies! Aamu lähti käyntiin pitkällä lenkillä, jonka jälkeen otettiin asiaankuuluvat synttäritkuvat pihalla. Oliver on nyt kyllä todella hyvässä turkissa, paremmassa kuin koskaan ennen. Toivottavasti se nyt säilyttäisikin sen kesän ajan.

Shandy's Oliver Twist  24kk

Illalla vieraisille tulivat "kummitäti" Salla sekä Kaneli herra. Heiltä Oliver sai lahjaksi käteviä treeninameja, kiitokset vielä lahjoista! :3

Oliverin kakku koostui riistasta ja maksasta, sekä koristuksista. Hienosti jätkä jaksoi odottaa, että kuvat saatiin, ja sen jälkeen kakkua ei enää näkynytkään. Parempiin suihin meni ja kyllä näytti maistuvan.

Oliver ja Salla

Oliver ja Kane-herra

väsynyt synttäripoika?

Tuhat sanaa ja tuhat kuvaa. Enempää ei jaksa perehtyä synttärikemuihi. Nyt kohti uusia tuulia! Ensi viikolla lähdetäänkin Oliverin kanssa junamatkalle Hyvinkäälle Tiitua katsomaan. Onneksi ei enää jännitä. Oliver on jo kokenut junamatkailija.