Sunnuntaina oli jälleen treenit, ja taas sain olla ylpeä tuosta pikkumiehestä! Kaikista hienointa on huomata ilokseen edistystä semmoisissakin asioissa, joissa ei sitä edes tiennyt tarvisevansa. Se on mielestäni yksi hieno piirre tokossa. Aina on jotain opittavaa ja monta kertaa ehtii hämmästyä.
Ollaan tässä nyt ehkä vuosi sitten, kun näissä treeneissä alettiin käydä, pareittain ja pienissä ryhmissä tekemään luoksetuloja. Harjoituis toimii niin, että ohjaajat suorittavat luoksetulot vastakkain. Varsinkin aluksi Oliver oli todella säikky vieressä suorittavaa koiraa kohtaan ja teki pienen lenkin, eikä luoksetulo ollut suora.
Sunnuntaina teimme tämän saman harjoituksen kolmen koirakon voimin. Kaikkien koirien tuli lähteä samaa aikaan ristiin ohjaajiensa luokse. Toistimme saman likkeen muutamaan kertaan vaihtaen paikkoja ja ilokseen sain huomata kuinka Oliver joka kerta keskittyi vain mun käskyyn ja luoksetulo oli vauhdikas ja suora! Olin aina elänyt siinä uskossa, ettei meillä ole enään mitään kehityttävää tässä, mutta ihmeisesti olinkin väärässä!
Treenattiin myös sitä kamalaa noutokapulaa ja nyt ollaan saatu siihen liitettyä liikkuminen eteenpän! Seuraavaksi pitäisi saada herra hienohelma poimimaan se kapula suuhunsa sieltä maasta :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kommentoit! :)