Kokkola-Kannus-Ylivieska-Kannus-Kokkola

Eilen strattasin klo 9.15 pösöni kohti Kannusta, Oliver tietysti mukana turvavöihin sidottuna takapenkillä. Tarkotuksena oli lähteä katsomaan Astan, Japen ja Serin uutta kämppää ja samalla tehdä shoppailureissu Ykaan. Matka sujui ongelmitta ja Astan hienon paintilla taiteillun kartan avulla löysimme heti perille.

Päivä oli niin buukattu täyteen, että melkeen lensimme paikasta toiseen. Ensimmäisenä lähdettiin naapuriin katsomaan kissoja. Oliver ei oikein koskaa ole vielä saanut ystävystyä kissoihin, kun viime kerrallakin se ajoi kissan puuhun, vaikka olisi vain halunnu leikkiä sen kanssa. Noh, siinä kävi sitten niin, ettei kissat oikein olleet tutustumispäällä ja se kissoihin tutustuttaminen jäi tältä kerralta tekemättä.

Tämän jälkeen kumminkin lähdettiin väsyttämään Oliver ja Seri takapellolle. Olisivat sitten rauhassa sen aikaa kun käydään shoppailemassa. En tiedä mikä kakarakärpänen koiriin oli purrut, mutta molemmat rundasivat ja leikkivät kuin silloin alle vuoden ikäisinä! Tuli ihan hyvä olo, ainakin se ylimääräinen energia lähtee varmasti pois tälläsella menolla!

Olin ottanut Oliverin näyttelyhäkin mukaan että siellä Oliver saisi olla sen aikaa kun käydään kaupoilla. Tiedä millaista tuhoa nämä olisivat uudessa talossa saaneetkaan aikaan, jos olisivat molemmat vapaasti saaneet mennä ja tehdä.. Oliver ei oikein ensin ymmärtäny, mikä oli ideana sulloutua häkkiin ja jäi hieman haikein mielin seuraamaan ohitse tassuttelevaa Seriä kun lähdettiin.

Ykassa vierähti melkein kolmisen tuntia ja vähän sydän pamppaillen palattiin talolle tarkistamaan koirien tilanne. Ovella vastaan tuli Seri, Oliverin kopan pussi oli keskellä lattiaa, kopan läpät oli laskettu kiinni ja lopulta löytyi Oliver kiltisti kopastaan odottamasta. Kyllä nauratti! Olisikohan Seri sitten kyllästynyt vinku-Oliin ja laittanut verhot kiinni Oliverin kopasta? Tämä jää ikävä kyllä arvoitukseksi.

Sitten oli vuorossa hamsujen kuvaussessiot. Kuula ja Sintti poseerasivat oikein mallikkaasti ja muutama hyvä kuva saatiin taas. Tämän jälkeen sitten suunnattiikin koirien kanssa naapuriin katsomaan Vilma shelttiä (Homedale's F...). Oliver oli tietysti heti menossa mukana tutustumaan uuteen tuttavuuteen. Vilma ja Seri taas vain hengailivat ja nauttivat hetkestä. Oliver olisi halunnut leikkiä, mutta neideistä ei oikein ollut siihen puuhaan. Niinpä herra alkoi heitellä risun oksaa itsellee. Vilmaa kai jotenkin ärsytti Oliverin liika energisyys ja sen se ilmaisi kyllä äänekkäästi.

Sintti mallinelkein

Tutustumisien jälkeen veimme Olin ja Serin vielä siksi aikaa sisälle, että voimme rauhassa mennä katsomaan vanhaherra Puppea (hän ei oikein tykännyt iso egoisesta Oliverista). Puppe on rodultaa Buhund, norjalainen sellainen. Ikää tältä herralta löytyy jo kunnioitettavat 10 vuotta sekä Suomen muotovalio titteli. Oli pakko päästä kuvaamaan tätä komistusta! Tässä muutama otos:

 Kohta kello olikin jo viisi ja starttasimme pösön nokan takaisin kohti Kokkolaa. Paljon tehtiin ja paljon jäi vielä tekemättä. Pakko kyllä ottaa uusiksi, oli mahti reissu! Viikon päästä nähdäänkin taas Astaa, joka tulee henkilökohtaiseksi avustajaksi Vaasaan. Nyt sitten porukka pitää peukkuja pystyssä ensi lauantaina klo 9-11.30 välisenä aikana!