Pikajunalla pääkaupunkiseudulle 2/3

... Vähän ennen kahta yöllä marssimma koirinemme ja kamppeinemme juna-asemalle. PIKAjuna oli hieman myöhässä, mutta lopulta kyytiin päästiin. Ensin pojat vierastivat junaa, mutta loppumatkasta kummatkin matkustivat kuin olisivat aina matkustaneet junassa. Yritimme nukkua, mutta koiranuniksihan se koko 6h meni.

(c) Sanna

Tikkurilasta hyppäsimme lähijunaan kohti Oulunkylää. Olimme varautuneet talsimaan näyttelypaikalle asemalta (3,4km) ja fiksuina tyttöinä meillä oli kartatkin apunamme. Ei yhtään vaikutettu turisteilta...:'D Perille löysimme pelottavan hyvin.

Kehässä oli menossa lk colliet, joiden arvostelut venyivät päälle tunnilla. Kun shelttien vuoro alkoi pennuilla, aloimme miettimään omaa aikatauluamme... "mitä jos emme ehdi junaan!?" Kehäjännitys vaihtui aikataulujännitykseen, ja halusimme molemmat vain äkkiä arvostelut kouraaan.

Oliver esiintyi todella mahtavasti vuorollaan ja olin siitä todella ylpeä. Se seisoi ryhdikkäästi pöydällä ja ravasi ihan mun vierellä naru löysällä liikkeet. Arvostelun voi lukea täältä.

Heti Oliverin kehän jälkeen lähdimme reippaasti talsimaan asemalle. Matka taittui nopeasti vaikka pojat olivatkin silmiinnähden väsyneitä. Asemalla huomasimme monien lähijunien peruuttaneen tulonsa ja kuulutuksesta selvisi, että syynä oli ratavika. Onneksi kuulutuksessa sanottiin, että meidän lähijuna I kulkisi normaalisti.... vai kulkisiko?

To be continued....