Rokotukset, oksennus ja yöllinen vahinko

Eilen käytiin hakemassa Oliverille 4 v. rokotukset (hyi kamalaa kohta se täyttää jo neljä!) , koska vanhat olivat menossa tässä kuussa umpeen. Lähdimme kävellen kohti eläinlääkäriä, joka sijaitsee tossa melkein naapurissa, kahden minuutin kävelymatkan päässä. Ollaan siellä ennenkin käyty ja Oliver taisi tunnistaa paikan. Viimeistään odotustilaan kuuluva meitä aikaisemman potilaan itku sai Oliverin melko levottomaksi. Kun viimein oli meidän vuoromme, ei Oliver meinannut tulla ollenkaan sisälle saatika toimenpidepöydän viereen. Nostaessani sen pöydälle raukka ihan tärisi. Itse piikkejä se ei huomannut ollenkaan. 

Rokotukset olivat pian ohi ja pääsimme maksun kautta lähtemään kotiin. Kotona aloin tarkastelemaan rokotuskirjaa kun huomasin Oliverin raahautuneen jalkani viereen. Sitten se alkoi kakomaan ja lopulta oksensi aamuruokansa pihalle. Se kakoi vielä muutaman kerran, mutta mitään ei tullut enään ylös. Tämän jälkeen se muuttui todella apaattiseksi, alkoi läähättämään ja siitä näki kilometrin päähän, ettei sillä ollut hyvä olo. 

Lähdin käymään sen kanssa ulkona, koska ajattelin sillä olevan hätä. En ole koskaan nähnyt sitä yhtä apaattisena ulkona ollessaan, eikä se sitten ulos tehnytkään tarpeitaan. Palasimme takaisin sisälle ja aloin jo miettiä pitääkö soittaa takaisin eläinlääkärille ja kysyä onko syytä huolestua. Oliver oli kumminkin lopettanut läähättämisen ja sain sen huijattua juomaan vettä. Kunnon veden juonnin jälkeen se piristyi silmiinnähden. Olin ottanut pakkasesta "ripulirisottoa" sulamaan ja se söi hieman sitäkin hyvällä ruokahalulla. 

Hitaasti juoman ja ruuan jälkeen se palautui takaisin omaksi itsekseen. Mutta kyllä voitte kuvitella kuinka mä pelästyin! Olin varma, että nyt sillä on joku oire tullut rokotteista. Selvyyttä sille, mikä Oliverille tuli ei saatu selville. Se voi olla monien asioiden summa: (aamulla maha vähän sekaisin + ressaava rokotustilanne + oksennuksen jääminen ruokatorveen). Illalla Oliver kumminkin jo joi hyvin ja söi ripulirisottoa ja kävimme hyvällä iltalenkilläkin. Säikähdyksellä selvittiin....

Yöllä sitten heräsin outoon ääneen. Ponkaisin ylös sängystä ja huomasin Oliverin seisomassa sänkymme vieressä ja pissaavan... samalla tunsin jotain märkää jalkani alla... Pitkä pissajuova johti Oliverin pediltä kohti makuuhuoneen ovea, jossa Oliver sitten seisoa tönötti ja pissaa valui lattialla isona lammikkona. Ilmeisesti se oli itsekkin herännyt kamalaan hätään ja sitten olikin jo pakko päästä. Se oli aivan puoliunessa, eikä tainnut edes tajuta kun emäntä siinä edessä pomppi. 

Noh, siinähän meni kivasti yö lattiaa ja koiraa pestessä ja pihalla käydessä. Pienimuotoinen pentukuumekkin laski siinä lattiaa luututessa. Lopulta kun päästiin takaisin nukkumaan ei uni enään tullut. Mutta jos jotain hyvää halutaan tästäkin vahingosta kaivaa, niin ainakin koira oli hyvin nesteytetty oksentelun jälkeen. 

Tänään onkin ollut huomattavasti parempi päivä, ja Oliver on pirteä oma itsensä taas.